artikkelikuva on generoitu tekoälyllä.
Rakennusvalvonnan digitalisaatiotavoitteet herättivät keskustelua RavaBIM-seminaarissa
Rakentamislain voimaantulo ja sitä edeltäneet muutokset ovat herättäneet paljon keskustelua rakennusvalvonnan ja digitaalisten lupaprosessien näkökulmasta. RavaBIM-seminaarissa käsiteltiin lakimuutosten vaikutuksia erityisesti tietomalliasetuksen kannalta. Seppo Törmä, Metropolian rakennusalan digitalisaation päälehtori ja Computing in Construction -maisteriohjelman johtaja, pohti tapahtuman antia. Alla hänen ajatustensa pohjalta laadittu yhteenveto keskeisistä huomioista.
Rakentamislain digitalisaatiotavoitteet ja nykytila
Rakentamislain alkuperäinen tavoite oli edistää rakennusprosessin digitalisaatiota ja siirtymistä tietomallipohjaiseen lupakäsittelyyn. Ennen lain voimaantuloa siihen tehtiin kuitenkin merkittäviä muutoksia, ja lisäksi asetuksilla on edelleen tarkennettu lain soveltamista. Tietomalliasetus on yksi keskeisistä muutoksista, ja se on tällä hetkellä lausuntokierroksella.
Keskeiset huomiot nykytilanteesta:
- BIM-mallit eivät ole pakollisia rakennuslupahakemuksissa. Luvan voi edelleen hakea myös pdf-muotoisilla piirustuksilla, ja jos BIM-malli liitetään hakemukseen, pääpiirustukset on silti toimitettava pdf-muodossa. Mikäli BIM-mallin ja piirustusten välillä on ristiriitoja, piirustukset ovat ensisijaisia.
- Rakennusvalvonnan täytyy pystyä vastaanottamaan BIM-malleja 1.1.2026 alkaen ja siirtämään ne RYHTI-järjestelmään viimeistään 1.1.2029. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että rakennusvalvonnan on osattava tarkastaa tai käsitellä BIM-malleja, mikä voi aiheuttaa haasteita erityisesti pienissä kunnissa.
- BIM-mallien vaatimustaso on epäselvä. Rakentamislain korjaussarjan mukaan BIM-mallien on oltava pääpiirustustasoisia, mutta tietomalliasetuksessa esitetään tiukempia vaatimuksia. Tämä voi johtaa oikeudellisiin ristiriitoihin.
- Tietomalliasetuksessa vaaditaan IFC4.3.2-formaattia, mutta ohjelmistot eivät vielä tue sitä laajasti. Kansallisarkiston kanssa on käynnissä prosessi, jossa määritellään, miten tietomallit voidaan arkistoida. Tämä kesti aiemmalla IFC-versiolla vuosia, mutta nyt ratkaisun odotetaan syntyvän nopeammin.
- Rakennuslupahakemuksen tulee olla sähköisessä ja koneluettavassa muodossa. Tämä tarkoittaa vähintään pdf-muotoista aineistoa sekä järjestelmään syötettyjä perustietoja.
BIM-mallien mahdollisuudet ja lisähyödyt lupaprosessissa
Vaikka tietomallien käyttö ei ole pakollista, ne voivat tuoda rakennusprosessiin sujuvuutta ja ennustettavuutta. Useat työkalut ja järjestelmät ovat jo kehittymässä tukemaan BIM-pohjaista lupaprosessia:
- Solibriin on kehitetty sääntöjoukko lupatarkastukseen, jota suunnittelijat voivat käyttää tarkastaakseen mallien vaatimustenmukaisuuden jo ennen hakemuksen jättämistä.
- Lupapiste-järjestelmään on kehitetty Taika-palvelu, joka tarkastaa BIM-mallien kelpoisuuden pilvipohjaisesti lupaprosessin yhteydessä (niissä kunnissa, joissa Lupapiste on käytössä).
- Trimblen Locus-järjestelmässä harkitaan vastaavan tarkastustoiminnallisuuden lisäämistä.
- Toteumamallin vaatimukset eivät ole vielä täysin selvillä. Rakentamisen aikaiset muutokset pitäisi päivittää malliin, mutta halutuista mittatoleransseista ei ole tarkkaa tietoa, eikä ole varmuutta, miten toteumamalli tulisi tarkastaa.
BIM-mallit voivat myös tuoda merkittäviä lisähyötyjä lupaprosessiin, kuten:
- Kaupunkikuvalliset tarkastelut, joissa BIM-mallit voidaan sijoittaa kaupunkimalleihin tai tarkastella maastossa lisätyn todellisuuden laitteilla.
- Naapurikuulemisten tukeminen, jolloin asukkaat voivat nähdä havainnollistavia 3D-malleja suunnitelluista rakennuksista.
- Rakennuksen paikalleenmittauksen helpottaminen, jossa IFC-malli voidaan ladata suoraan mittalaitteisiin tarkempaa työmaatoimintaa varten.
On mahdollista, että näiden lisähyötyjen kautta BIM-mallit yleistyvät lupaprosessissa, vaikka niiden käyttö ei olisi pakollista.
Jatkokehitys ja epävarmuustekijät
RavaBIM-seminaarin perusteella vaikuttaa siltä, että alkuperäiset digitalisaatiotavoitteet ovat osittain vesittyneet. Toisaalta BIM-mallit voivat vakiintua käyttöön käytännön hyödyn kautta, vaikka ne eivät ole pakollisia. Keskeisiä kysymyksiä ovat:
- Miten nopeasti rakennusvalvonnat ja rakennusalan toimijat sopeutuvat uusiin vaatimuksiin?
- Tuleeko tietomalliasetukseen vielä muutoksia ennen lopullista voimaantuloa?
- Kuinka hyvin ohjelmistokehitys ja rakennusalan toimijat pystyvät mukautumaan uusiin vaatimuksiin?
Vaikka BIM-mallit eivät ole pakollisia, niiden tuomat automaattiset tarkastussäännöstöt ja hiilijalanjälkilaskenta voivat lisätä niiden käyttöä yritysten omasta aloitteesta. Moni haluaa ennakoida ja optimoida suunnitteluaan jo ennen lupaprosessia, vaikka itse lupamateriaalit jätettäisiin pdf-muodossa.
Mitä ajatuksia tämä herättää?
RavaBIM-seminaarin osallistujille jäi paljon pohdittavaa. Miten eri tahot sopeutuvat uusiin vaatimuksiin, ja mitä vaikutuksia niillä on käytännön suunnittelutyöhön ja lupakäsittelyyn? Keskustelu jatkuu, ja on tärkeää seurata, miten lainsäädännön ja teknologian kehitys etenee.
Tapahtuman järjestäjät ja yhteistyökumppanit
RavaBIM-seminaarin tuottajana toimi suomalainen Aktive Revenue Operations, ja tapahtuman sponsorina oli Metropolia Ammattikorkeakoulun vetämä RADIAL-hanke, joka edistää rakennusalan digitalisaatiota. Lisäksi TITAN – Rakennusalan tieto- ja taitokeskittymä -hanke toimi tapahtuman viestintäyhteistyökumppanina.
Seppo Törmä
Metropolia University of Applied Sciences
Seppo.Torma@metropolia.fi