Kirjoittaja
Minna Pauliina Kataja

Miten voisi toimia älykäs koti, joka tukee asukkaan hyvinvointia?

Asumisesta ja huoneistoista kertyy paljon erilaista dataa. Kun erilaista tietoa rakennuksista ja asumisympäristöstä yhdistetään, saadaan käyttöön massiivinen datajoukko, joka voidaan valjastaa tukemaan ihmisen hyvinvointia.

Esimerkiksi pelkästään veden kulutusta mittaamalla on mahdollista päätellä monia asioita. Poikkeamat mittauksissa voivat kertoa muutoksista asukkaan käyttäytymisessä: Lisääntynyt vedenkulutus vessassa voi kertoa tihentyneistä WC-käynneistä, joiden syynä voi olla esimerkiksi virtsatieinfektio. Suihkuveden käytön väheneminen voi olla seuraus muutoksesta hygienian hoidossa. Yksittäisen vesipisteen käyttöä voi tutkia esimerkiksi älykkäillä hanoilla. Hiilidioksidiantureista taas voi päätellä, missä huoneissa ihminen viettää aikaa. Jos hän ei esimerkiksi käy keittiössä, herää kysymys, onko ruokahalu heikentynyt tai onko ruoanlaitossa tai syömisessä ongelmia.

Älykkäitä koteja koskevassa visiossa erilaiset herätteet ja muu laitteista tuleva tieto auttavat tekoälyn avulla ihmistä ennakoimaan omaa toimintakykyä ja terveyttä.

Aiheesta on valmistunut Metropolia Ammattikorkeakoulun tuottama raportti ”Kodin digitaalinen muuntojoustavuus kestävän hyvinvoinnin edistäjänä”. Mukana tutkimuksessa olivat lisäksi Skanska, Benete ja Stek ry, sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus. Raportissa pohditaan älykkään asumisen mahdollisuuksia ja toteutuskeinoja. Iso kysymys on, miten tällaisia rakennushankkeita voidaan viedä eteenpäin, lisätä osaamista ja hallita datan käyttöä.

Älykkäiden kotien suunnittelu edellyttääkin laajaa yhteissuunnittelua, jossa mukana on rakennusalan, sosiaali- ja terveysalan sekä ikäteknologian ja terveysteknologian ammattilaisia. Lisäksi tarvitaan sovelluksia ja laitteita valmistavia yrityksiä. Valmistunut raportti on ensiaskel laajemman yhteistyön miettimiseksi.

Poikkeamien tunnistamiseksi voidaan käyttää tekoälyä

Lähes kaikki tieto on jo olemassa älykkäiden kotien kehittämiseksi.

– Olennaista on hyödyntää tietoa ja hallita sitä niin, että kodit saataisiin tukemaan ihmisen terveyttä ja turvallisuutta, Metropolian teknologiapäällikkö Harri Hahkala sanoo.

Hänen mukaansa älykkään kodin suunnittelun pitäisi lähteä liikkeelle mahdollisimman aikaisin ja heti alussa pitäisi määrittää ne rajapinnat, joista dataa halutaan saada. Tavoite on integroitu suunnittelumalli, jossa kaikki työskentelevät yhteisen tavoitteen eteen.

Hahkala johtaa Metropolian älykotien testausalustaa SmartLabia ja hän on pohtinut, miten rakentaminen ja terveys voisivat tukea toisiaan.

– Projektimme ahaa-elämys oli se, että tietomalleja pitää kehittää niin, että rakennus todella toimisi aktiivisesti. Kun esimerkiksi sensori asennetaan, pitäisi sen tuottaman datan käyttötarkoitus miettiä niin, mitä kaikkea se voi palvella. Tällä tavalla täytyy miettiä kaikkea dataa, jota rakennus tuottaa, että se toimii aktiivisena ja hyvinvointia ylläpitävänä rakennuksena. Lisäksi täytyy suunnitella, mitä tapahtuu, jos ilmenee poikkeamia, Hahkala sanoo.

Poikkeamien tunnistamisessa on mahdollista käyttää tekoälyä. Se voi havaita laajasta datasta ja ihmisen käyttäytymisestä, milloin asunnossa tapahtuu jotakin tavallisesta poikkeavaa, johon pitäisi reagoida ja tehdä hälytyksiä esimerkiksi läheisille tai terveydenhuollon ammattilaisille.

Datalla voi tukea ihmisen asumista kotonaan pidempään

Ikääntyneiden asunnoissa on jo käytetty asuntoihin asennettavaa sensoriteknologiaa, jonka avulla saadaan tietoa asukkaan toimintakyvyn muutoksista.

Esimerkiksi Benete Oy:n BeneCare-palvelulla asunnosta kerätään tietoa ja analysoidaan muutoksia esimerkiksi unessa, hygieniassa ja ruuanvalmistuksessa. Rakennuksista voidaan mitata paljon muitakin toimintakykyä kuvaavia asioita kuten veden ja energian kulutusta.

– Rakennusautomaation avulla voitaisiin saada kaikki rakennuksen tuottama data tukemaan ihmisen hyvinvointia, jolloin tätä tietoa ei tarvitsisi kerätä erikseen asennettavilla sensoreilla, sanoo Benete Oy:n toimitusjohtaja Kari Bäckman.

Kun sensoreista saatavaa dataa analysoidaan, voidaan tunnistaa esimerkiksi asukkaan vapaa-ajan, levon ja tuottavan toiminnan rytmiä sekä siinä tapahtumia poikkeamia.

– Ideana on, että ihmiset pystyisivät ilman hoivapalveluita elämään omassa kodissaan mahdollisimman pitkään niin, että asunto itse edistäisi terveyttä ja toimintakykyisyyttä. Ajattelen niin, että asunto ei vain tue ihmisen hyvinvointia, vaan haastaa hänen elämäänsä ja tekee mahdolliseksi sen, että ihminen asuu teknologian avulla kodissaan vaikka viisi vuotta pidempään. Asunnon tulee tukea asukasta, mutta voisi toisaalta myös haastaa niin, että asukas pysyisi paremmassa kunnossa, Bäckman sanoo.

Sensoriteknologialla voidaan havaita poikkeamia ikääntyneiden toiminnassa.

– Koska me emme ole terveydenhuollon organisaatio, emmekä lääkinnällinen laite, voimme vain ilmoittaa asukkaan toimintakyvyn muutoksesta. Analysoidun tiedon avulla hoiva-alan ammattilaiset voivat reagoida nopeammin ja selvittää kattavammin, mistä asukkaan toiminnan muutos johtuu, Bäckman sanoo

– Vapaasti visioiden voisi sanoa, että kun datan määrä kasvaa ja tarkentuu, ei ole mahdotonta, että voisimme tekoälyn avulla suuresta datamassasta selvittää ongelman syyn ja tehdä hoitosuosituksen, mutta silloin palvelumme olisi lääkinnällinen laite. Jos tulevaisuudessa rakennusautomaation avulla asunnosta saadaan tällaista dataa suoraan ja tiedon analysoinnin avulla ohjattaisiin rakennusautomaatiota suorittamaan erilaisia toimenpiteitä asunnossa ihmisen toiminnan edistämiseksi, olisi asunto mahdollisesti jopa itse lääkinnällinen laite, mikä on aika villi ajatus, Bäckman sanoo.

Rakennusautomaatio luo perustan

Skanskan kehityspäällikkö Tuomas Koivula on tuonut tutkimusprojektiin mukaan rakennusliikkeen näkökulmaa. Projektissa on voitu vapaasti visioida tulevaa ja ottaa etunojaa verrattuna tyypilliseen rakennusprojektiin, joka kestää vuosia suunnittelusta toteutukseen. Hänen mukaansa rakennukset voivat tukea asumista tulevaisuudessa paljon ja tuoda siihen tavallaan taustatukea.

– Toimialat ylittävässä näkökulmassa ja projektissa nähdään hyvin se, missä kohdissa syntyy hyödyntämätöntä potentiaalia. Tutkimusprojektissa lähestymme asiaa hyvin eri suunnista, ja tärkeintä on miettiä tarvetta ja teknologiaa. Kaikkea ei tarvitse mitata uudestaan. Kun rakennuksissa mitataan esimerkiksi hiilidioksidia, kertoo se, onko ihminen paikalla. Yhdellä tiedolla voi olla monta tarkoitusta. Kun olemme ratkaisseet pienelle osalle väestöä jonkin asian, tuo se ratkaisuja myös isompaan kuvaan, Koivula sanoo.

Koivulan mielestä hyvinvoinnin edistäminen voi tulevaisuudessa koskea kaikenlaista asumista.

– Jokaiseen asuntoon voisi tulla edistyksellisempää rakennus- tai huoneistoautomaatiota, mutta se vaatii operaattorin, joka pysty ajattelemaan dataa paljon laajemmin kuin rakennuksen näkökulmasta. On mahdollista luoda rakennusautomaation alusta niin, että tieto liikkuu ja siihen voi lisätä asioita. Näin syntyy rajapinta, jossa pääsemme luomaan ekosysteemin ja siihen voidaan kytkeä mukaan esimerkiksi kodinkoneita. Kun rakennukseen on tehty tietyt valmiudet, ne pysyvät, mutta tietovirtoihin ja datapisteisiin voi tehdä muutoksia, Koivula sanoo.

Skanskassa halutaan seurata tiiviisti älykkäiden kotien suunnittelun kehittymistä.

– Kaikissa kohteissamme on huoneistoautomaatio ja meidän pitää olla selvillä siitä, mihin esimerkiksi ovipuhelinjärjestelmät ja lukitukset ovat kehittymässä. Meidän täytyy tehdä yhteistyötä kaikkien toimittajien kanssa ja miettiä, miten saamme luotua lisäarvoa asiakkaalle rakennuksen koko elinkaaren aikana. Ei saisi jäädä sellaiseen tilanteeseen, että asunto ei enää joustakaan vaan koko ajan pitää peilata näitä asioita ja sitä, mitä rakennamme fyysisesti ja mitä voimme tuottaa digitaalisten palveluiden kautta, suunnittelupäällikkö Julia Pettersson Hakava Skanskasta sanoo.

Tietomallinnuksen osaamista tarvitaan lisää

Älykkäiden kotien eteenpäin vieminen vaatisi Tuomas Koivulan mukaan uudenlaista yhteistyötä rakennuksen eri osien tietomallinnuksessa. Hänen mielestään isossa kuvassa puuttuva palanen on juuri lisätä tietomallinnuksen osaamista rakennusautomaatioon ja yhdistää se saumattomasti muihin osiin kuten sähkö- ja LVI-suunnitteluun.

– Automaatiota ei mallinneta samalla tavalla kuin monia muita asioita rakentamisessa. Sellaista tietomallia, josta IT-asiantuntijat puhuvat, ei ole olemassa. Kun ymmärretään, miten tieto rakennukseen sijoitetusta sensorista kytkeytyy ihmisen toimintaan, voidaan mallintaa koko rakennuksen hermosto ja ymmärtää, mitkä kaikki asiat ovat yhteydessä toisiinsa. Tämä vaatii kuitenkin todella hyvää toimialat ylittävää visiota ja elinkaariajattelua, Koivula sanoo

Hahkala on raportissa kuvannut tällaista rakennuksen hermostoa, jossa yhdistellään erilaisia tietomalleja, mm. rakennussuunnittelussa käytettävä tietomalli Industry Foundation Classes (IFC) voidaan yhdistää Kansainväliseen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitukseen (International Classification of Functioning, Disability and Health (ICF).

IFC on avoin ja standardoitu tiedonsiirtoformaatti, jota käytetään rakennusalan eri toimijoiden ja ohjelmistojen väliseen tietomallipohjaiseen yhteistyöhön.

– IFC määrittelee sitä, minkälainen rakennus on ja minkälaisia huoneita siellä on sekä LVI:n ym.. Tämä malli on mahdollista yhdistää ICF-luokitukseen, jonka avulla voidaan luokitella asukkaan toimintakykyä ja sen rajoituksia sekä tunnistaa sitä rajoittavia ja mahdollistavia ympäristötekijöitä. Algoritmin avulla voidaan rakentaa hälytyksiä toimintakyvyssä tapahtuneiden muutosten tunnistamiseksi esimerkiksi veden kulutuksen poikkeamista, Hahkala kuvaa.

Lisää dataa saadaan tulevaisuudessa myös kodinkoneista. Osassa kodinkoneista on jo rajapinta, jonka avulla ne lähettävät standardoitua dataa itsestään.

– Viiden vuoden sisällä IoT-data lisääntyy valtavasti, kun ihmiset ostavat älykkäitä kodinkoneita ja elektroniikkaa. Ne mahdollistavat aivan valtavan tiedon keruun. Mielenkiintoista on se, miten nopeasti tämä data saadaan liitettyä mukaan. Data alkaa olla myös avointa, sillä esimerkiksi Bosch on julkaissut sivuillaan, minkälaista ontologiaa niiden kodinkoneet käyttävät. Tämä on huima muutos tulevaisuudessa. Siksi rakennusten pitäisi päästä mukaan samaan vauhtiin datansa kertomisessa, Bäckman sanoo.

Mahdollista hyödyntää toimintakyvyn analyysiä

Metropolia on tuonut tutkimukseen asukkaan toimintakyvyn ja arkielämän näkökulman. Metropolia on julkaissut Tuttunet-fi:ssä yli 400 arkitarinaa, joista suurin osa on kerätty ikäihmisiltä. Yksi niistä analysoitiin ICF-luokittelua hyödyntäen, jotta yhteyksiä IFC:hen voitaisiin ryhtyä rakentamaan. Näistä tarinoista voidaan tuoda ideoita muuntojoustavien asuntojen yhteiskehittämiseen.

– ICF-luokittelua hyödyntäen, voidaan asukkaan arkitarinasta tunnistaa heikentymiä tai vahvuuksia. Lisäksi sen avulla voidaan tunnistaa toimintakykyisyyttä rajoittavat ja edistävät ympäristötekijät. Ympäristötekijöiden kautta toimintakykyisyyteen liittyvää tietoa voidaan yhdistää rakentamisessa hyödynnettyyn IFC-tietomalliin, sanoo Toini Palo, Metropoliassa työskentelevä toimintaterapian yliopettaja ja tutkija.

ICF-luokittelun avulla projektissa tunnistettiin tekijöitä, joita pitäisi huomioida muuntojoustokohteita suunniteltaessa. Palon mukaan jatkotutkimuksessa on olennaista etsiä keinoja siihen, miten voidaan yhdistää ihmisen asumiseen toimintakyvyn luokittelu ja rakennusautomaatio ihmisen hyvinvoinnin edistämiseksi.

– Tällaista analyysiä tarvitsemme vielä lisää, ja uskomme, että tästä mallinnuksesta tulevaisuudessa vielä puhutaan, sillä se tarjoaa monia käytännön mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja, sanoo Palo.

Voi syntyä uusia palvelumalleja

Jos dataa eri ikäisten ihmisten asumisesta kerätään systemaattisesti ja riittävästi eri aikoina eri kaupunginosissa ja maissa, voidaan tekoäly kouluttaa työstämään tietomassaa ja tuottamaan analyyseja erilaisten ympäristötekijöiden vaikutuksesta ihmisten elämään. Dataa kerätään jo nyt täysin anonyyminä, joten sitä käsitellään tietoturvallisesti

– Voidaan laatia erilaisia suuria käyttäytymismalleja (Large Behavior Models, LBM) ja analysoida minkälaiset interventiot näille ihmisille ovat olleet hyviä ja siten edistää jatkossa ihmisten terveyttä ja toimintakykyä näiden avulla, sanoo Kari Bäckman.

Data mahdollistaa myös täysin uusia palvelumalleja hoivaan, ja sen pohjalta voi syntyä uusia keksintöjä.

– Datan avulla saattaa olla mahdollista suunnitella uudenlaisia toimenkuvia esimerkiksi hoiva-avustajalle ikääntyneen mielekkään asumisen mahdollistamiseksi kotona, Bäckman visioi.

Terveydenhuollon ammattilaisista on tulevaisuudessa pulaa ja ikäihmisten määrä yhteiskunnassa kasvaa.

– Tässä on sellainen yhtälö, johon tarvitaan myös kotien älykkyyden lisäämistä, Toini Palo pohtii.

Palo sanoo, että Metropoliassa halutaan viedä älykkäiden kotien tutkimusta eteenpäin ja saada mukaan myös kansainvälisiä yrityksiä.

Yhteenveto visiosta

Tulevaisuuden koti on:

• digitaalisesti muuntojoustava ja älykäs
• toimintakykyä tukeva, ei rajoittava
• integroitu osa hoivajärjestelmää
• osallistavasti suunniteltu ja yksilölähtöinen
• turvallinen, mutta ei valvova vaan kumppanuuteen perustuva
• datan, tekoälyn ja rakennusautomaation saumaton kokonaisuus
• Tämä visio mahdollistaa pitkäaikaisen, turvallisen ja merkityksellisen asumisen omassa kodissa – myös ikääntyessä tai toimintakyvyn heikentyessä.

Lähde: Kodin digitaalinen muuntojoustavuus kestävän hyvinvoinnin edistäjänä, loppuraportti, 2024

Kirjoittajat: Kari Bäckman, Harri Hahkala, Toini Palo (Toini Harra), Anna Kaipainen, Aarne Klemetti, Tuomas Koivula ja Seppo Törmä, toim. Toim. Ellamari Koutonen. Hankkeen on rahoittanut Stek ry.

kuva: Shutterstock

Artikkeli Visio tulevaisuuden kodeista: Älykkäät rakennukset tukevat asukkaiden hyvinvointia julkaistiin ensimmäisen kerran Rakennusalan tieto- ja taitokeskittymä.

Pictue

Pictue tekee rakennustyömaan dokumentoinnista helppoa ja nopeaa. Pictue on rakennusalan ja kenttätyön dokumentoinnin nykyaikainen apuväline, joka yhdistää automaation, helppokäyttöisyyden ja reaaliaikaisuuden. Kuvien ottaminen, tallennus, hallinta ja jakaminen tapahtuvat nopeasti ja luotettavasti, työmaan luonnollisena osana — ei erillisenä tehtävänä.

Jos Pictue esittelyvideo ei näy, voit katsoa sen Youtubesta (avautuu uuteen ikkunaan)

Fynd Reality

Fynd Reality -yritys, joka hyödyntää virtuaalitodellisuutta (VR) ja lisättyä todellisuutta (AR) luodakseen immersiivisiä koulutusympäristöjä eri alojen ammattilaisille. Fynd CORE on Fynd Realityn kehittämä digitaalinen oppimis- ja yhteistyöalusta. Se yhdistää virtuaalitodellisuuden, lisätyn todellisuuden sekä mobiili- ja tietokonesovellukset yhdeksi kokonaisuudeksi. Sen avulla organisaatiot voivat luoda helposti omia, interaktiivisia harjoitus- ja koulutusympäristöjä esimerkiksi työmaiden turvallisuuteen, asiakaspalveluun tai uusien tilojen suunnitteluun liittyen.

Jos Fynd Reality esittelyvideo ei näy, voit katsoa sen Youtubesta (avautuu uuteen ikkunaan).

MobileKey.IO

Mobilekey.io on teknologiayritys, joka kehittää ratkaisuja digitaaliseen avaintenhallintaan. Sen palveluiden avulla fyysiset avaimet voidaan korvata mobiilisovelluksilla, mikä parantaa turvallisuutta ja helpottaa pääsyn hallintaa esimerkiksi toimistoihin, työtiloihin tai tapahtumiin.

Jos Mobilekey.io esittelyvideo ei näy, voit katsoa sen Youtubesta (avautuu uuteen ikkunaan).

Parallel Universe

Parallel Universe on innovatiivinen startup, joka keskittyy virtuaalitodellisuuden (VR) ja lisätyn todellisuuden (AR) hyödyntämiseen uusilla tavoilla. Yritys kehittää immersiivisiä ympäristöjä, joissa käyttäjät voivat kokea uusia elämyksiä, oppia ja tehdä yhteistyötä digitaalisessa ympäristössä. Tavoitteena on tuoda yhteen fyysinen ja digitaalinen maailma.

Jos Parallel Universe esittelyvideo ei näy, voit katsoa sen Youtubesta (avautuu uuteen ikkunaan).

Preloved Coffee

Preloved Coffee on kestävyyttä ja kiertotaloutta korostava yritys, joka hyödyntää kahvinpurut uudella tavalla. Se kerää kahviloista ja yrityksiltä käytettyjä kahvinporoja ja jalostaa niistä tuotteita, kuten kosmetiikkaa ja ravinteita. Yritys haluaa vähentää jätettä ja luoda uusia ympäristöystävällisiä ratkaisuja jokapäiväiseen elämään.

Jos Preloved Coffee esittelyvideo ei näy, voit katsoa sen Youtubesta (avautuu uuteen ikkunaan).

Riesa

Riesa on suomalainen palvelumuotoilutoimisto, joka keskittyy esteettömyyteen ja yhdenvertaisuuteen. Yritys tarjoaa muun muassa Esteettömyysindeksi-työkalun, tapahtumien ja ympäristöjen saavutettavuuskartoituksia sekä koulutuksia, joiden avulla organisaatiot voivat luoda kaikille avoimempia ja toimivampia ratkaisuja.

Jos Riesan esittelyvideo ei näy, voit katsoa sen Youtubesta (avautuu uuteen ikkunaan).

Artikkeli Sidosryhmät valokeilassa: Yritystarinoita Rakennusalan tieto- ja taitokeskittymän verkostosta julkaistiin ensimmäisen kerran Rakennusalan tieto- ja taitokeskittymä.

Artikkeli Myllypuron terveys-​ ja hyvinvointikeskuksen vieressä valmistellaan rakentamista – keskus palvelee normaalisti julkaistiin ensimmäisen kerran Rakennusalan tieto- ja taitokeskittymä.

Listassa on mukana yli 150 toimijaa eri puolilta Suomea – kiihdyttämöitä, hubeja, yhteisöjä, sijoittajia ja muita ekosysteemin rakentajia. Kyseessä on arvokas työkalu kaikille, jotka etsivät yhteistyökumppaneita, kehitysalustoja tai uusia yhteyksiä.

🔍 Kutsumme nyt koko verkostomme tutustumaan listaan ja tarkistamaan, onko kaikki oleellinen mukana.
Jos huomaat puutteita tai haluat ehdottaa lisäyksiä, voit toimittaa ne suoraan listan kokoajalle: toni.pienonen@crazytown.fi

Kiitos Crazy Town ja Toni hienosta työstä!
Avoimesti ja yhteisöllisesti päivitettävät koonnit ovat tärkeä askel kohti läpinäkyvämpää ja paremmin verkottunutta suomalaista innovaatioekosysteemiä.

** In English **
Check this out: 150+ Finnish startup ecosystem players listed in one place – and you can help expand it!

Crazy Town, a valued member of the TITAN collaboration network, is actively contributing to a more visible and connected innovation ecosystem in Finland. Partner at the company Toni Pienonen has compiled and published an openly accessible list of key players in the Finnish startup ecosystem:
👉 Finnish Startup Ecosystem | Notion

The list features over 150 organizations from across the country – including incubators, hubs, communities, investors, and other ecosystem enablers. It’s a valuable tool for anyone looking for collaboration opportunities, development platforms, or new connections.

🔍 We now invite our network to take a look and check whether all relevant actors are included.
If you notice something missing or would like to suggest additions, feel free to contact the curator directly: toni.pienonen@crazytown.fi

Big thanks to Crazy Town and Toni for this excellent work!
Open and collaboratively updated resources like this are an important step toward a more transparent and better-connected innovation ecosystem in Finland.

Artikkeli Tsekkaa: yli 150 suomalaisen startup-ekosysteemin toimijan lista koottuna yhteen paikkaan – ja täydennä tarvittaessa! julkaistiin ensimmäisen kerran Rakennusalan tieto- ja taitokeskittymä.

Yleisö täynnä asiantuntijoita – ja innostusta

Työpajan osallistujat koostuivat akateemisista asiantuntijoista ympäri Eurooppaa: professoreita, tutkijoita ja opettajia, joiden odotettiin suhtautuvan uudenlaiseen formaattiin kriittisesti. Yllätykseksi vastaanotto olikin lämmin, utelias ja innostunut.

”Tuntui kuin olisi astunut lavalle rekvisiitan kanssa, joka pysyy koossa vain teipillä ja narulla – toivoen, että kaikki toimii,” Sindonen kertoi jälkikäteen. ”Ja kaikki toimi. Vielä enemmän: osallistujat olivat täysin mukana ja kiinnostuneita. Se oli todella inspiroivaa.”

Katso kooste työpajasta: Workshop-video YouTubessa

Käytännön oppimista digitaalisilla kaksosilla

Työpajassa esiteltiin myös sen keskeinen pedagoginen ajatus: miten digitaaliset kaksoset voivat muuttaa oppimista. Jokainen laite, työkalu tai käytännön tehtävä voidaan mallintaa vuorovaikutteiseksi, toistettavaksi VR-kokemukseksi – ei pelkäksi dokumentaatioksi, vaan todelliseksi oppimisympäristöksi.

Yksi osallistujista kiteytti kokemuksen näin:

”Tämä on todella inspiroiva visio. Teette VR:stä saavutettavaa myös ei-teknisille käyttäjille – se voi todella demokratisoida opetuksen innovaatiot.”

Eurooppalaista yhteistyötä rakentamassa

Työpaja ei jäänyt pelkäksi kertaluonteiseksi tapahtumaksi. Se käynnisti konkreettisia keskusteluja jatkokehityksestä viiden eurooppalaisen yliopiston kanssa. Yhteistyön tavoitteena on laajentaa konseptia edelleen, erityisesti VR Copilot -kurssin kautta.

Erityiskiitokset kuuluvat työpajan mahdollistaneille:
• Eunice Moono, valmistelun tuki ja neuvot
• Työryhmä: Ivan Kutserenko, Nikita Rego ja Boris Kovalev
• Lars Miikki ja TITAN – Future Construction Hub
• Metropolian kiinteistö- ja rakennusalan osaamisalue

Artikkeli U!REKA Connects 2025: Immersiivinen työpaja toi virtuaalitodellisuuden osaksi oppimista julkaistiin ensimmäisen kerran Rakennusalan tieto- ja taitokeskittymä.

Työpajassa opiskelijat pääsivät luomaan ensimmäisiä omia VR-ympäristöjä ja interaktiivisia objekteja. Kurssin lähestymistapa perustuu ajatukseen, että XR ei ole erillinen ilmiö, vaan yksi käyttöliittymä muiden joukossa, joka on nykyään yllättävän helposti saavutettavissa. VR ei ole enää luksusta – lasit maksavat vähemmän kuin perusläppäri.

VR Copilot -kurssin ytimessä on yhteisöllinen, opiskelijalähtöinen malli: kurssilla ei ole perinteisiä opettajia, vaan fasilitaattoreita. Aktiiviset osallistujat voivat nousta mentorirooliin ja ohjata seuraavia opiskelijoita – näin muodostuu itseään vahvistava oppimisyhteisö, jossa kokemus siirtyy osallistujalta toiselle.

Ensimmäiset kokemukset ovat olleet erittäin rohkaisevia: opiskelijat ilmaisivat vahvaa halua jatkaa VR-oppimista, ja jatkotyöpajat ovat jo suunnitteilla lähiviikoille.

VR Copilot -kurssi on osa laajempaa PopUp Showroom -konseptia, jossa virtuaalitodellisuuden ja tekoälyn sovelluksia tuodaan näkyväksi niin opiskelijoille kuin opetushenkilökunnallekin. Konseptin kautta TITAN-hanke tarjoaa käytännön kokeiluja, laitteita ja asiantuntijatukea, ilman lisäresursseja oppilaitoksilta.

PopUp Showroomin ympärille onkin alkanut rakentua käytäntöyhteisö (Community of Practice), jossa kokemuksia ja oppeja jaetaan yli koulutusrajojen. Samalla Showroom toimii alustana tutkimus- ja opetusyhteistyölle, verkottaen mukaan alan yrityksiä ja muita organisaatioita.

Seuraava askel yhteistyössä voisi olla VR-laitteiden käyttökalenterin laatiminen yhdessä Stadin AOn ja Metropolia AMK:n kanssa, jolloin laitteet saataisiin tehokkaasti opetussuunnitelmiin sidottuun käyttöön. Tämä olisi ensimmäinen konkreettinen käyttöönotto, joka toimisi mallina laajemmalle soveltamiselle myös muissa yksiköissä.

Rakennusalan tieto- ja taitokeskittymä -hanke TITAN-hanke yhdistää Metropolian, Stadin AOn ja Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön toimijat avoimeksi yhteistyöverkostoksi. Tavoitteena on vahvistaa osaamispohjaa, edistää avointa TKI-toimintaa ja ottaa käyttöön uusia teknologioita oppimisessa. Hanketta osarahoittaa Helsingin kaupungin innovaatiorahasto ja sitä koordinoi Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Lisätietoja:
www.rakennusalantietotaito.fi

Erik Sindonen
Tutkimusassistentti, XR-kehittäjä
Metropolia Ammattikorkeakoulu
erik.sindonen@metropolia.fi

Juha Seppä
Opettaja, Stadin ammattiopisto (Myllypuron toimipaikka)
juha.seppa@edu.hel.fi

Artikkeli Stadin AO:n ja Metropolian yhteistyö syvenee – VR Copilot -kurssi toi virtuaalitodellisuuden osaksi ammatillista oppimista julkaistiin ensimmäisen kerran Rakennusalan tieto- ja taitokeskittymä.

Although Stebru is fully capable of managing the project independently, the company has demonstrated its openness to innovative ideas by launching a collaborative Summer School initiative in partnership with the Rotterdam University of Applied Sciences. The aim of this five-day program was to explore fresh and diverse concepts for the stadium’s redevelopment by engaging students from across Europe—including participants from Berlin, London, Paris, and Rotterdam.

Figure 1. Stebru Representative Explaining the Project

At first glance, involving students in such a significant development might seem unconventional. However, discussions with Stebru representatives during the Summer School clarified the company’s commitment to innovation. They emphasized that student-led ideas from previous editions had already been incorporated into ongoing developments. This approach reflects Stebru’s progressive mindset and its desire to deliver the best possible design through collective creativity.

Integrated Residential Development as a Financial Enabler

A distinctive aspect of the proposed redevelopment of Excelsior Stadium lies in its integration with a new residential development positioned adjacent to the stadium. This dual-purpose approach not only aligns with contemporary urban planning principles—emphasizing mixed-use spaces that support vibrant, continuous community engagement—but also serves a strategic financial function within the broader redevelopment scheme.

The residential tower, envisioned as a modern and sustainable addition to the Kralingen neighborhood, is a key component of the overall development. The building will not only provide much-needed housing within the city of Rotterdam but will also generate substantial revenue through property sales or rental income. This revenue is planned to be directly reinvested into the stadium project, thus offsetting a significant portion of the redevelopment costs.

During the Summer School organized by Stebru and the Rotterdam University of Applied Sciences, this integrated financial model was presented as a cornerstone of the redevelopment strategy. The model reflects a pragmatic yet innovative approach to urban regeneration, wherein private investment in residential infrastructure can be leveraged to fund public and community-oriented projects like a football stadium.

Such an approach ensures financial feasibility while maintaining the club’s commitment to its local supporters and identity. It also represents a long-term investment in the area, promoting a stronger sense of place and community by encouraging people to live, work, and socialize around the stadium precinct.

Moreover, the strategic location of the residential complex—overlooking the stadium and adjacent fan zones—will likely enhance property values due to its unique urban context and strong community ties. This, in turn, creates a self-reinforcing cycle of value generation and reinvestment.

By intertwining residential real estate with sports infrastructure, the project serves as a benchmark in how urban development can creatively fund itself while contributing to the social and architectural fabric of the city.

Structure of the Summer School

Approximately 50 students were selected to participate and were divided into teams of four. Each group was tasked with creating a conceptual design for the new stadium, culminating in a final presentation to Stebru’s panel of experts. Given the international nature of the cohort, English was adopted as the language of instruction.

Figure 2. Students From 4 Different Universities Participating in the Project

The Summer School commenced on-site at the current Excelsior stadium, where participants were introduced to the physical premises and the scope of the redevelopment. This immersive experience laid the groundwork for brainstorming sessions that began immediately after, creating a dynamic and competitive environment.

Figure 3.A Group of Students Investigating the Pitch

Throughout the week, the program featured insightful lectures from a range of professionals. Speakers included representatives from Arcadis, who shared perspectives on sustainable development, the Rotterdam Municipality, who discussed circular urban planning, and Caroline de Jager, who delivered a talk on the role of meaningful design in urban regeneration.

Figure 4.Arcadis (right) and Rotterdam UAS (left) Representatives Presenting A Lecture

On the final day, each group presented their concept within a four-minute timeframe. The range of ideas showcased a high level of creativity and architectural thought, and many resonated with Stebru’s goals for the stadium. Following the presentations, detailed feedback was provided to each group. Ultimately, one winning and one co-winning team were selected. I had the privilege of being part of the winning team, and the following section elaborates on our proposed design.

Figure 5.Me Presenting A Part of My Group’s Presentation

Innovative Redevelopment: A Modular and Sustainable Design Approach

Our design centered on the innovative and strategic use of shipping containers as the primary architectural element of the stadium’s redevelopment. This choice was grounded in both sustainability and symbolic relevance.

Firstly, Rotterdam’s deep-rooted maritime heritage inspired the container-based aesthetic. Incorporating used containers not only contributed to circular construction principles, but also created a visual narrative that paid tribute to the city’s shipping legacy. Secondly, Excelsior’s existing partnership with Caru Containers, a prominent container company, provided an opportunity to strengthen this commercial relationship by involving them directly in the stadium’s construction. The ease of access to containers through this partnership served as a practical motivation behind our concept.

Figure 6.Conceptual Design Of My Group’s Project Generated By AI

A defining feature of our design was its emphasis on flexibility and multifunctionality. We envisioned the stadium as more than a matchday venue; rather, it would become a year-round community asset. The containers could be quickly modified into various configurations—temporary seating, pop-up bars, retail units, and event platforms. If 20-foot containers were employed, they could be transported by forklift and easily repositioned according to the spatial needs of different events, from social gatherings to concerts and fan zones.

Figure 7.Demonstrating the Versatility of Ship Containers In My Group’s Project Generated By AI

The concept also integrated green design elements such as photovoltaic solar panels, wind turbines (both rooftop and facade-integrated), photovoltaic solar windows, and piezoelectric tiles to generate renewable energy from foot traffic. These features aligned with the broader vision of transforming the stadium and adjacent residential areas into a model of sustainable urban development.

Additionally, our design proposed the use of underground parking to free up surface space around the stadium. This newly available area could serve as a multi-use plaza, equipped with modified containers for hosting open-air events, enhancing fan experiences, and creating a vibrant environment on both matchdays and non-matchdays.

Overall, the proposal was not only functional and environmentally conscious but also deeply reflective of Rotterdam’s identity and Excelsior’s community-oriented spirit. We were honored to see our concept recognized as one of the top designs, reinforcing our belief in the value of collaborative, student-driven innovation in shaping the future of urban development.

Conclusion

Reflecting on the Summer School initiative in Rotterdam, it becomes evident that programs like these are not only effective in generating innovative ideas but also serve as valuable platforms for bridging academia and industry. As a student representative for TITAN, I see a natural alignment between the goals of TITAN and the outcomes of this Summer School. Last summer, I had the opportunity to work with TITAN on a project involving Skanska, ABB, and Metropolia University of Applied Sciences, where a team of four students tackled broad sustainability challenges in housing. That experience reinforced how much can be achieved when industry and academia come together to address real-world issues.

The Excelsior Summer School in Rotterdam illustrates a clear path forward for initiatives like TITAN. Engaging students in hands-on, conceptual development projects not only nurtures the next generation of professionals but also gives companies access to fresh perspectives and creative thinking that may not surface within traditional development structures. This method of collaborative ideation is particularly timely and strategic, especially during periods of economic uncertainty. In a climate like Finland’s current recession, where competition for jobs is intense and companies are often overwhelmed with thousands of applications for each open position, initiatives like this offer a proactive recruitment advantage. By identifying talent early and observing how students approach complex challenges, companies can effectively headhunt high-potential individuals before they enter the job market.

In this context, the Summer School model is more than just an educational exercise—it is a blueprint for the future of industry-academia collaboration. It underscores the value of interdisciplinary teamwork, real-world problem-solving, and open dialogue between emerging professionals and established organizations. As such, expanding similar programs across Europe, and particularly within TITAN’s network, would not only support educational objectives but also deliver tangible benefits to the industry at large.

Figure 8.Celebrating the Win

“This article is written by Behnam Razmand. Behnam Razmand is currently studying in the international joint Master’s degree programme in Construction and Real Estate Management (ConREM), jointly organized by Metropolia University of Applied Sciences and HTW Berlin. He also serves as one of the international student ambassadors for the Future Construction Hub TITAN project, coordinated by Metropolia.”

Artikkeli Summer School at Rotterdam – Redevelopment of Excelsior Stadium julkaistiin ensimmäisen kerran Rakennusalan tieto- ja taitokeskittymä.

Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Aalto-yliopiston välinen ristiinopiskelusopimus on allekirjoitettu 6.5.2025 osana TITAN-hankkeen edistämää yhteistyötä. Sopimus mahdollistaa opiskelijoille opinto-oikeuden yksittäisille kursseille toisen korkeakoulun tarjonnasta maanmittauksen ja geoinformatiikan alalla.

Ensimmäisessä vaiheessa tarjonnassa ovat seuraavat opintojaksot, jotka löytyvät osapuolten opintotietojärjestelmistä:

Artikkeli Ensimmäinen ristiinopiskelusopimus Metropolian ja Aalto-yliopiston välillä – TITAN-hanke antoi kipinän yhteistyölle julkaistiin ensimmäisen kerran Rakennusalan tieto- ja taitokeskittymä.

In the heart of Berlin, directly adjacent to the city’s bustling central train station (Hauptbahnhof), stands a building that looks like it belongs in a science fiction movie. With its reflective glass surfaces and geometric façade, Cube Berlin commands attention. But its true innovation lies not in how it looks — but in how it thinks.

Designed by the Danish architecture firm 3XN, Cube Berlin is one of the most technologically advanced office buildings in Europe. Completed in 2020 and developed by CA Immo, this 10-story, 17,500-square-meter structure is more than just an architectural showpiece. It’s a smart building — a responsive, AI-powered environment designed to optimize comfort, efficiency, and sustainability (ArchDaily, 2020; e-architect, 2020).

In a time where cities are growing smarter and more connected, Cube Berlin stands as a pioneering example of what the office of the future might look like.

Designing the Cube

From a distance, Cube Berlin appears like a perfect square — and in fact, it is. Each side of the building measures 42.5 meters, creating a mathematically precise cube. Its bold cubic volume is accentuated by a fully glazed double-skin façade, which consists of triangular prism-like facets. These reflective surfaces catch and distort the surrounding cityscape, creating ever-changing visual impressions as light and shadows shift across the day (ArchDaily, 2020).

While its appearance is sculptural, the design serves functional purposes. The indentations in the façade cleverly house concealed outdoor terraces for each floor — providing private balconies for office occupants without interrupting the uniformity of the cube’s exterior. These terraces are completely invisible from outside the building (ArchDaily, 2020).

The geometry is more than aesthetic. It reflects a desire to maximize light, minimize solar gain, and enable passive environmental performance, all while offering a sense of openness and connection to the outdoors in a dense urban setting.

An Intelligent Core: AI and Smart Technologies

At the heart of Cube Berlin is a powerful artificial intelligence system, often referred to as the building’s “digital brain.” Developed in collaboration with the German smart building platform Thing-it, this system orchestrates the building’s operations based on real-time data collected from more than 3,800 sensors and beacons embedded throughout the structure (Warema, n.d.).

These sensors monitor everything from room occupancy, air quality, and lighting conditions to energy consumption and user behavior. Based on this data, the AI system dynamically adjusts heating, cooling, ventilation, and lighting to match actual usage and user preferences (Warema, n.d.; Architectural Digest, 2020).

What sets Cube Berlin apart is the way this technology is delivered to its users. Each occupant interacts with the building through a custom mobile app that connects to the AI system via Bluetooth. The app enables users to:

• Control lighting and room temperature
• Manage access to rooms and zones
• Reserve desks or meeting spaces
• Coordinate parking and mobility options

The system learns from patterns — for example, if you prefer a cooler temperature in the afternoon or a specific lighting setup for meetings, it remembers and adapts. Over time, this creates a deeply personalized experience that’s both user-centric and energy-efficient (Warema, n.d.).

Façade as a Climate Engine

One of the most innovative elements of Cube Berlin is its façade system — a fully glazed, double-skin envelope designed not just for aesthetics, but performance.

The double-skin façade allows for natural ventilation and effective insulation. The outer skin protects against wind and weather, while the inner layer supports thermal buffering. Integrated within this façade are external venetian blinds (WAREMA E 80 AF) that operate automatically based on sun position, temperature, and occupancy (Warema, n.d.).

The blinds are controlled by a system called BAline, which works in tandem with the building’s AI and the user app. When a room is unoccupied, the system maximizes shading or daylight based on environmental needs. When occupied, users are notified of suggested adjustments to their blinds via the app and can approve or modify them (Warema, n.d.).

This façade is also equipped with high-performance solar control glazing — reflective coatings that minimize thermal radiation entering the building without sacrificing daylight. Combined, these features help Cube Berlin reduce its cooling and lighting demands significantly, contributing to energy efficiency levels that are around 25% better than standard green buildings (Architectural Digest, 2020).

Smart Automation at Work

To enable such granular control and automation, Cube Berlin incorporates over 260 wireless, energy-autonomous room control units provided by Kieback&Peter GmbH. These devices allow occupants to fine-tune their personal work environments and also integrate into the central system that tracks broader building performance (Kieback&Peter, n.d.).

The automation is context-aware. For instance, blinds adjust their slat angles based on real-time sun tracking. In summer, this prevents overheating. In winter, it strategically allows passive solar gains to reduce heating loads. The result is a building that doesn’t just respond to its environment — it anticipates it (Kieback&Peter, n.d.).

Sustainability as a Built-In Value

Cube Berlin is not only smart — it’s also green. From its efficient HVAC systems to the integrated daylight and shading strategies, every aspect of the building has been engineered to reduce operational carbon emissions. Water use is optimized through low-consumption fixtures, and the smart systems reduce energy waste by operating strictly on demand (e-architect, 2020; Warema, n.d.).

These efforts are recognized through the building’s ambition to achieve DGNB Gold certification — a German standard for sustainable construction that takes into account ecological, economic, sociocultural, and functional quality (e-architect, 2020).

What Does Cube Berlin Tell Us About the Future?

Cube Berlin is more than a high-tech office tower. It’s a prototype — a vision for the integration of architecture, user experience, and sustainability.

As remote work, flexible schedules, and environmental concerns reshape how we use buildings, Cube Berlin offers a compelling response. It empowers occupants with control, optimizes operational efficiency with data, and enhances well-being without sacrificing aesthetics.

It also raises some deeper questions:

• Should all buildings be responsive to human needs?
• How can AI and architecture collaborate for better cities?
• What privacy or ethical considerations arise when buildings “learn” from us?

Final Thoughts

As a piece of architecture, Cube Berlin is stunning. As a piece of technology, it’s groundbreaking. But perhaps most impressively, it’s a fully operational example of what a next-generation workplace can be — sustainable, intelligent, and designed for the people inside.

As we continue building the cities of the future, Cube Berlin reminds us that architecture isn’t just about form or function — it’s about relationships: between people, spaces, and systems.

Would you want to work in a building that knows your name and your ideal room temperature?

Let’s talk about it.

References

ArchDaily (2020) Cube Berlin Smart Office Building / 3XN. [online] Available at: https://www.archdaily.com/935777/cube-berlin-smart-office-building-3xn

Architectural Digest (2020) This Eco-Friendly Smart Office May Be the Future of Workspaces. [online] Available at: https://www.architecturaldigest.com/story/eco-friendly-smart-office-future

e-architect (2020) Cube Berlin Building. [online] Available at: https://www.e-architect.com/berlin/cube-berlin-building

Kieback&Peter (n.d.) Cube Berlin – The Intelligent Office Building. [online] Available at: https://www.kieback-peter.com/en/references/project/cube-berlin/

Warema (n.d.) Cube Berlin – Smart Office on the Spree. [online] Available at: https://architects.warema.com/en/services-tools/references/cube-berlin.html

This article is written by student representatives of TITAN Behnam Razmand and Fernanda Padierna Mena who are currently studying in Berlin. Student representatives share knowledge from the field of study of Construction and Real Estate Management.

Artikkeli Cube Berlin: The Smart Building Shaping the Future of Urban Architecture julkaistiin ensimmäisen kerran Rakennusalan tieto- ja taitokeskittymä.

Pictue syntyi aidosta tarpeesta: kenttätyössä huomattiin, että kuvadokumentointi oli pirstaleista, työlästä ja jakautui useisiin eri järjestelmiin. Kuvia tallennettiin perinteisesti kansionimiin ja tiedostonimiin luottaen, mutta tärkeä tieto jäi usein puutteelliseksi — ja kuvien löytäminen jälkikäteen oli hidasta ja epävarmaa.

Älykästä dokumentointia ilman manuaalisia työvaiheita

Pictue ratkaisee nämä haasteet modernilla ja käyttäjäystävällisellä tavalla. Jokainen kuva ei enää päädy irralliseksi tiedostoksi kansioihin, vaan kuvan yhteyteen tallentuu automaattisesti monipuolinen tietopaketti:

• Aikaleima
• GPS-sijainti ja karttanäkymä
• Kuvan ottaja ja yritys
• Projekti, kohde ja työvaihe
• Kuvassa näkyvä sisältö ja kuvan tila

Asiakas voi itse määritellä, mitä tietoja halutaan pakollisesti tallettaa jokaiselle kuvalle — näin varmistetaan, että dokumentointi on kattavaa, mutta kenttätyöntekijälle äärimmäisen nopeaa ja helppoa. Dokumentointi ja arkistointi tapahtuvat suoraan kentällä, työn ohessa, sekunneissa — ilman erillistä toimistotyötä tai manuaalista lajittelua.

Automaattinen kuvien jakaminen sidosryhmille

Pictuen avulla kuvat eivät jää yksittäisen työntekijän puhelimeen tai sähköpostiketjujen varaan. Kuvien jakaminen sidosryhmille, kuten asiakkaille, projektipäälliköille ja urakoitsijoille, onnistuu automaattisesti tai muutamalla klikkauksella. Tämä varmistaa, että kaikki osapuolet pysyvät ajan tasalla työn etenemisestä ja tiedonkulku pysyy läpinäkyvänä.

Raportit syntyvät muutamassa sekunnissa

Pictue mahdollistaa myös kuvapohjaisten raporttien luomisen suoraan järjestelmästä. Kuvia voi ryhmitellä, rajata ja niputtaa valmiiksi selkeiksi raporteiksi — esimerkiksi työvaiheiden, projektin, tarkastuskohteiden tai aikavälin perusteella. Näin dokumentointi palvelee sekä käytännön kenttätyötä että jälkikäteen tehtävää raportointia ilman manuaalista työtä.

Integroituu osaksi olemassa olevia järjestelmiä

Pictue on suunniteltu joustavaksi osaksi yrityksen ohjelmistokokonaisuutta. Se integroituu suoraan useisiin rakennus- ja kiinteistöalan järjestelmiin, jolloin kuvat ja niihin liitetyt tiedot siirtyvät automaattisesti osaksi yrityksen projektinhallintaa, raportointia ja arkistointia.

Pictue pähkinänkuoressa:

• Ajansäästöä: Dokumentointi hoituu sekunneissa jo kuvanottohetkellä.
• Selkeyttä: Kaikki kuvat löytyvät karttapohjalta ja sisältävät kattavat metatiedot.
• Läpinäkyvyyttä: Kuvien jakaminen sidosryhmille onnistuu automaattisesti.
• Raportointi: Kuvista saa koottua valmiita raportteja muutamalla klikkauksella.
• Reklamaatioriskien hallintaa: Kuvista muodostuu kiistaton todisteketju.
• Integraatiot: Yhteensopiva alan muiden järjestelmien kanssa.
• Mukautuva: Asiakas määrittelee, mitä tietoja kuville tallennetaan.

Pictue tuo työn dokumentointiin modernin ratkaisun, jossa automaatio, selkeys ja nopeus kulkevat käsi kädessä. Näin työn dokumentointi ei ole erillinen tehtävä, vaan luonnollinen osa työpäivää — ja lopputuloksena syntyy laadukasta, luotettavaa ja helposti hyödynnettävää tietoa, joka säästää aikaa ja rahaa.

Lisätietoja Pictuesta:

www.pictue.com

Pictue Oy on jäsenenä Rakennusalan tieto- ja taitokeskittymä -hankkeen TITANin yhteistyöverkostossa.

Artikkeli Työn dokumentointi modernilla tavalla — Pictue tehostaa kenttätyötä ja parantaa läpinäkyvyyttä julkaistiin ensimmäisen kerran Rakennusalan tieto- ja taitokeskittymä.