Julkaistu alunperin Bonnier Business Forum Kiinteistö-uutisissa 8.8.2025
Kirjoittaja
Minna Pauliina Kataja
Miten voisi toimia älykäs koti, joka tukee asukkaan hyvinvointia?
Asumisesta ja huoneistoista kertyy paljon erilaista dataa. Kun erilaista tietoa rakennuksista ja asumisympäristöstä yhdistetään, saadaan käyttöön massiivinen datajoukko, joka voidaan valjastaa tukemaan ihmisen hyvinvointia.
Esimerkiksi pelkästään veden kulutusta mittaamalla on mahdollista päätellä monia asioita. Poikkeamat mittauksissa voivat kertoa muutoksista asukkaan käyttäytymisessä: Lisääntynyt vedenkulutus vessassa voi kertoa tihentyneistä WC-käynneistä, joiden syynä voi olla esimerkiksi virtsatieinfektio. Suihkuveden käytön väheneminen voi olla seuraus muutoksesta hygienian hoidossa. Yksittäisen vesipisteen käyttöä voi tutkia esimerkiksi älykkäillä hanoilla. Hiilidioksidiantureista taas voi päätellä, missä huoneissa ihminen viettää aikaa. Jos hän ei esimerkiksi käy keittiössä, herää kysymys, onko ruokahalu heikentynyt tai onko ruoanlaitossa tai syömisessä ongelmia.
Älykkäitä koteja koskevassa visiossa erilaiset herätteet ja muu laitteista tuleva tieto auttavat tekoälyn avulla ihmistä ennakoimaan omaa toimintakykyä ja terveyttä.
Aiheesta on valmistunut Metropolia Ammattikorkeakoulun tuottama raportti ”Kodin digitaalinen muuntojoustavuus kestävän hyvinvoinnin edistäjänä”. Mukana tutkimuksessa olivat lisäksi Skanska, Benete ja Stek ry, sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus. Raportissa pohditaan älykkään asumisen mahdollisuuksia ja toteutuskeinoja. Iso kysymys on, miten tällaisia rakennushankkeita voidaan viedä eteenpäin, lisätä osaamista ja hallita datan käyttöä.
Älykkäiden kotien suunnittelu edellyttääkin laajaa yhteissuunnittelua, jossa mukana on rakennusalan, sosiaali- ja terveysalan sekä ikäteknologian ja terveysteknologian ammattilaisia. Lisäksi tarvitaan sovelluksia ja laitteita valmistavia yrityksiä. Valmistunut raportti on ensiaskel laajemman yhteistyön miettimiseksi.
Poikkeamien tunnistamiseksi voidaan käyttää tekoälyä
Lähes kaikki tieto on jo olemassa älykkäiden kotien kehittämiseksi.
– Olennaista on hyödyntää tietoa ja hallita sitä niin, että kodit saataisiin tukemaan ihmisen terveyttä ja turvallisuutta, Metropolian teknologiapäällikkö Harri Hahkala sanoo.
Hänen mukaansa älykkään kodin suunnittelun pitäisi lähteä liikkeelle mahdollisimman aikaisin ja heti alussa pitäisi määrittää ne rajapinnat, joista dataa halutaan saada. Tavoite on integroitu suunnittelumalli, jossa kaikki työskentelevät yhteisen tavoitteen eteen.
Hahkala johtaa Metropolian älykotien testausalustaa SmartLabia ja hän on pohtinut, miten rakentaminen ja terveys voisivat tukea toisiaan.
– Projektimme ahaa-elämys oli se, että tietomalleja pitää kehittää niin, että rakennus todella toimisi aktiivisesti. Kun esimerkiksi sensori asennetaan, pitäisi sen tuottaman datan käyttötarkoitus miettiä niin, mitä kaikkea se voi palvella. Tällä tavalla täytyy miettiä kaikkea dataa, jota rakennus tuottaa, että se toimii aktiivisena ja hyvinvointia ylläpitävänä rakennuksena. Lisäksi täytyy suunnitella, mitä tapahtuu, jos ilmenee poikkeamia, Hahkala sanoo.
Poikkeamien tunnistamisessa on mahdollista käyttää tekoälyä. Se voi havaita laajasta datasta ja ihmisen käyttäytymisestä, milloin asunnossa tapahtuu jotakin tavallisesta poikkeavaa, johon pitäisi reagoida ja tehdä hälytyksiä esimerkiksi läheisille tai terveydenhuollon ammattilaisille.
Datalla voi tukea ihmisen asumista kotonaan pidempään
Ikääntyneiden asunnoissa on jo käytetty asuntoihin asennettavaa sensoriteknologiaa, jonka avulla saadaan tietoa asukkaan toimintakyvyn muutoksista.
Esimerkiksi Benete Oy:n BeneCare-palvelulla asunnosta kerätään tietoa ja analysoidaan muutoksia esimerkiksi unessa, hygieniassa ja ruuanvalmistuksessa. Rakennuksista voidaan mitata paljon muitakin toimintakykyä kuvaavia asioita kuten veden ja energian kulutusta.
– Rakennusautomaation avulla voitaisiin saada kaikki rakennuksen tuottama data tukemaan ihmisen hyvinvointia, jolloin tätä tietoa ei tarvitsisi kerätä erikseen asennettavilla sensoreilla, sanoo Benete Oy:n toimitusjohtaja Kari Bäckman.
Kun sensoreista saatavaa dataa analysoidaan, voidaan tunnistaa esimerkiksi asukkaan vapaa-ajan, levon ja tuottavan toiminnan rytmiä sekä siinä tapahtumia poikkeamia.
– Ideana on, että ihmiset pystyisivät ilman hoivapalveluita elämään omassa kodissaan mahdollisimman pitkään niin, että asunto itse edistäisi terveyttä ja toimintakykyisyyttä. Ajattelen niin, että asunto ei vain tue ihmisen hyvinvointia, vaan haastaa hänen elämäänsä ja tekee mahdolliseksi sen, että ihminen asuu teknologian avulla kodissaan vaikka viisi vuotta pidempään. Asunnon tulee tukea asukasta, mutta voisi toisaalta myös haastaa niin, että asukas pysyisi paremmassa kunnossa, Bäckman sanoo.
Sensoriteknologialla voidaan havaita poikkeamia ikääntyneiden toiminnassa.
– Koska me emme ole terveydenhuollon organisaatio, emmekä lääkinnällinen laite, voimme vain ilmoittaa asukkaan toimintakyvyn muutoksesta. Analysoidun tiedon avulla hoiva-alan ammattilaiset voivat reagoida nopeammin ja selvittää kattavammin, mistä asukkaan toiminnan muutos johtuu, Bäckman sanoo
– Vapaasti visioiden voisi sanoa, että kun datan määrä kasvaa ja tarkentuu, ei ole mahdotonta, että voisimme tekoälyn avulla suuresta datamassasta selvittää ongelman syyn ja tehdä hoitosuosituksen, mutta silloin palvelumme olisi lääkinnällinen laite. Jos tulevaisuudessa rakennusautomaation avulla asunnosta saadaan tällaista dataa suoraan ja tiedon analysoinnin avulla ohjattaisiin rakennusautomaatiota suorittamaan erilaisia toimenpiteitä asunnossa ihmisen toiminnan edistämiseksi, olisi asunto mahdollisesti jopa itse lääkinnällinen laite, mikä on aika villi ajatus, Bäckman sanoo.
Rakennusautomaatio luo perustan
Skanskan kehityspäällikkö Tuomas Koivula on tuonut tutkimusprojektiin mukaan rakennusliikkeen näkökulmaa. Projektissa on voitu vapaasti visioida tulevaa ja ottaa etunojaa verrattuna tyypilliseen rakennusprojektiin, joka kestää vuosia suunnittelusta toteutukseen. Hänen mukaansa rakennukset voivat tukea asumista tulevaisuudessa paljon ja tuoda siihen tavallaan taustatukea.
– Toimialat ylittävässä näkökulmassa ja projektissa nähdään hyvin se, missä kohdissa syntyy hyödyntämätöntä potentiaalia. Tutkimusprojektissa lähestymme asiaa hyvin eri suunnista, ja tärkeintä on miettiä tarvetta ja teknologiaa. Kaikkea ei tarvitse mitata uudestaan. Kun rakennuksissa mitataan esimerkiksi hiilidioksidia, kertoo se, onko ihminen paikalla. Yhdellä tiedolla voi olla monta tarkoitusta. Kun olemme ratkaisseet pienelle osalle väestöä jonkin asian, tuo se ratkaisuja myös isompaan kuvaan, Koivula sanoo.
Koivulan mielestä hyvinvoinnin edistäminen voi tulevaisuudessa koskea kaikenlaista asumista.
– Jokaiseen asuntoon voisi tulla edistyksellisempää rakennus- tai huoneistoautomaatiota, mutta se vaatii operaattorin, joka pysty ajattelemaan dataa paljon laajemmin kuin rakennuksen näkökulmasta. On mahdollista luoda rakennusautomaation alusta niin, että tieto liikkuu ja siihen voi lisätä asioita. Näin syntyy rajapinta, jossa pääsemme luomaan ekosysteemin ja siihen voidaan kytkeä mukaan esimerkiksi kodinkoneita. Kun rakennukseen on tehty tietyt valmiudet, ne pysyvät, mutta tietovirtoihin ja datapisteisiin voi tehdä muutoksia, Koivula sanoo.
Skanskassa halutaan seurata tiiviisti älykkäiden kotien suunnittelun kehittymistä.
– Kaikissa kohteissamme on huoneistoautomaatio ja meidän pitää olla selvillä siitä, mihin esimerkiksi ovipuhelinjärjestelmät ja lukitukset ovat kehittymässä. Meidän täytyy tehdä yhteistyötä kaikkien toimittajien kanssa ja miettiä, miten saamme luotua lisäarvoa asiakkaalle rakennuksen koko elinkaaren aikana. Ei saisi jäädä sellaiseen tilanteeseen, että asunto ei enää joustakaan vaan koko ajan pitää peilata näitä asioita ja sitä, mitä rakennamme fyysisesti ja mitä voimme tuottaa digitaalisten palveluiden kautta, suunnittelupäällikkö Julia Pettersson Hakava Skanskasta sanoo.
Tietomallinnuksen osaamista tarvitaan lisää
Älykkäiden kotien eteenpäin vieminen vaatisi Tuomas Koivulan mukaan uudenlaista yhteistyötä rakennuksen eri osien tietomallinnuksessa. Hänen mielestään isossa kuvassa puuttuva palanen on juuri lisätä tietomallinnuksen osaamista rakennusautomaatioon ja yhdistää se saumattomasti muihin osiin kuten sähkö- ja LVI-suunnitteluun.
– Automaatiota ei mallinneta samalla tavalla kuin monia muita asioita rakentamisessa. Sellaista tietomallia, josta IT-asiantuntijat puhuvat, ei ole olemassa. Kun ymmärretään, miten tieto rakennukseen sijoitetusta sensorista kytkeytyy ihmisen toimintaan, voidaan mallintaa koko rakennuksen hermosto ja ymmärtää, mitkä kaikki asiat ovat yhteydessä toisiinsa. Tämä vaatii kuitenkin todella hyvää toimialat ylittävää visiota ja elinkaariajattelua, Koivula sanoo
Hahkala on raportissa kuvannut tällaista rakennuksen hermostoa, jossa yhdistellään erilaisia tietomalleja, mm. rakennussuunnittelussa käytettävä tietomalli Industry Foundation Classes (IFC) voidaan yhdistää Kansainväliseen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitukseen (International Classification of Functioning, Disability and Health (ICF).
IFC on avoin ja standardoitu tiedonsiirtoformaatti, jota käytetään rakennusalan eri toimijoiden ja ohjelmistojen väliseen tietomallipohjaiseen yhteistyöhön.
– IFC määrittelee sitä, minkälainen rakennus on ja minkälaisia huoneita siellä on sekä LVI:n ym.. Tämä malli on mahdollista yhdistää ICF-luokitukseen, jonka avulla voidaan luokitella asukkaan toimintakykyä ja sen rajoituksia sekä tunnistaa sitä rajoittavia ja mahdollistavia ympäristötekijöitä. Algoritmin avulla voidaan rakentaa hälytyksiä toimintakyvyssä tapahtuneiden muutosten tunnistamiseksi esimerkiksi veden kulutuksen poikkeamista, Hahkala kuvaa.
Lisää dataa saadaan tulevaisuudessa myös kodinkoneista. Osassa kodinkoneista on jo rajapinta, jonka avulla ne lähettävät standardoitua dataa itsestään.
– Viiden vuoden sisällä IoT-data lisääntyy valtavasti, kun ihmiset ostavat älykkäitä kodinkoneita ja elektroniikkaa. Ne mahdollistavat aivan valtavan tiedon keruun. Mielenkiintoista on se, miten nopeasti tämä data saadaan liitettyä mukaan. Data alkaa olla myös avointa, sillä esimerkiksi Bosch on julkaissut sivuillaan, minkälaista ontologiaa niiden kodinkoneet käyttävät. Tämä on huima muutos tulevaisuudessa. Siksi rakennusten pitäisi päästä mukaan samaan vauhtiin datansa kertomisessa, Bäckman sanoo.
Mahdollista hyödyntää toimintakyvyn analyysiä
Metropolia on tuonut tutkimukseen asukkaan toimintakyvyn ja arkielämän näkökulman. Metropolia on julkaissut Tuttunet-fi:ssä yli 400 arkitarinaa, joista suurin osa on kerätty ikäihmisiltä. Yksi niistä analysoitiin ICF-luokittelua hyödyntäen, jotta yhteyksiä IFC:hen voitaisiin ryhtyä rakentamaan. Näistä tarinoista voidaan tuoda ideoita muuntojoustavien asuntojen yhteiskehittämiseen.
– ICF-luokittelua hyödyntäen, voidaan asukkaan arkitarinasta tunnistaa heikentymiä tai vahvuuksia. Lisäksi sen avulla voidaan tunnistaa toimintakykyisyyttä rajoittavat ja edistävät ympäristötekijät. Ympäristötekijöiden kautta toimintakykyisyyteen liittyvää tietoa voidaan yhdistää rakentamisessa hyödynnettyyn IFC-tietomalliin, sanoo Toini Palo, Metropoliassa työskentelevä toimintaterapian yliopettaja ja tutkija.
ICF-luokittelun avulla projektissa tunnistettiin tekijöitä, joita pitäisi huomioida muuntojoustokohteita suunniteltaessa. Palon mukaan jatkotutkimuksessa on olennaista etsiä keinoja siihen, miten voidaan yhdistää ihmisen asumiseen toimintakyvyn luokittelu ja rakennusautomaatio ihmisen hyvinvoinnin edistämiseksi.
– Tällaista analyysiä tarvitsemme vielä lisää, ja uskomme, että tästä mallinnuksesta tulevaisuudessa vielä puhutaan, sillä se tarjoaa monia käytännön mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja, sanoo Palo.
Voi syntyä uusia palvelumalleja
Jos dataa eri ikäisten ihmisten asumisesta kerätään systemaattisesti ja riittävästi eri aikoina eri kaupunginosissa ja maissa, voidaan tekoäly kouluttaa työstämään tietomassaa ja tuottamaan analyyseja erilaisten ympäristötekijöiden vaikutuksesta ihmisten elämään. Dataa kerätään jo nyt täysin anonyyminä, joten sitä käsitellään tietoturvallisesti
– Voidaan laatia erilaisia suuria käyttäytymismalleja (Large Behavior Models, LBM) ja analysoida minkälaiset interventiot näille ihmisille ovat olleet hyviä ja siten edistää jatkossa ihmisten terveyttä ja toimintakykyä näiden avulla, sanoo Kari Bäckman.
Data mahdollistaa myös täysin uusia palvelumalleja hoivaan, ja sen pohjalta voi syntyä uusia keksintöjä.
– Datan avulla saattaa olla mahdollista suunnitella uudenlaisia toimenkuvia esimerkiksi hoiva-avustajalle ikääntyneen mielekkään asumisen mahdollistamiseksi kotona, Bäckman visioi.
Terveydenhuollon ammattilaisista on tulevaisuudessa pulaa ja ikäihmisten määrä yhteiskunnassa kasvaa.
– Tässä on sellainen yhtälö, johon tarvitaan myös kotien älykkyyden lisäämistä, Toini Palo pohtii.
Palo sanoo, että Metropoliassa halutaan viedä älykkäiden kotien tutkimusta eteenpäin ja saada mukaan myös kansainvälisiä yrityksiä.
Yhteenveto visiosta
Tulevaisuuden koti on:
- digitaalisesti muuntojoustava ja älykäs
- toimintakykyä tukeva, ei rajoittava
- integroitu osa hoivajärjestelmää
- osallistavasti suunniteltu ja yksilölähtöinen
- turvallinen, mutta ei valvova vaan kumppanuuteen perustuva
- datan, tekoälyn ja rakennusautomaation saumaton kokonaisuus
- Tämä visio mahdollistaa pitkäaikaisen, turvallisen ja merkityksellisen asumisen omassa kodissa – myös ikääntyessä tai toimintakyvyn heikentyessä.
Lähde: Kodin digitaalinen muuntojoustavuus kestävän hyvinvoinnin edistäjänä, loppuraportti, 2024
Kirjoittajat: Kari Bäckman, Harri Hahkala, Toini Palo (Toini Harra), Anna Kaipainen, Aarne Klemetti, Tuomas Koivula ja Seppo Törmä, toim. Toim. Ellamari Koutonen. Hankkeen on rahoittanut Stek ry.
kuva: Shutterstock