Loppuraportti on ladattavissa PDF-muodossa alla olevasta linkistä.

Lataa loppuraportti (PDF)

Artikkeli TITAN-hankkeen loppuraportti (TAITO-sarja 157, 2025) julkaistiin ensimmäisen kerran Rakennusalan tieto- ja taitokeskittymä.

No ICT or tourism expertise is required. The challenge encourages participants to connect hospitality services, local businesses and sustainable technologies into one unified ecosystem.

The winning team will receive tickets to Slush 2026 and have the possibility to collaborate with Metropolia SmartLab.

👉 Apply by 20 January 2026:
https://register.metropolia.fi/future-hospitality-challenge-competitor-registration

👉 Read more about the competition:
https://rakennusalantietotaito.fi/tapahtuma/future-hospitality-challenge-apply-by-20-january-2026/

Artikkeli Future Hospitality Challenge: Apply by 20 January 2026 julkaistiin ensimmäisen kerran Rakennusalan tieto- ja taitokeskittymä.

Hankkeen aikana vahvistettiin oppilaitosten, yritysten ja kaupunkien välistä yhteistyötä sekä rakennettiin ekosysteemistä toimintatapaa, jossa on kehitetty uusia tapoja rakentaa osaamista, oppimisympäristöjä ja TKI-toimintaa rakennetun ympäristön teemoissa.

TITAN-hankkeen aikana syntyneet verkostot, opit ja toimintamallit tarjoavat vahvan pohjan tuleville avauksille ja yhteistyölle Metropolian ja kumppaneidemme kanssa. Voit tutustua tuloksiin ja toimintamalleihin hankken loppujulkaisussa (Theseus): https://www.theseus.fi/handle/10024/898679

Toivotamme kaikille hyvää ja menestyksekästä uutta vuotta 2026!

TITAN, Rakennusalan tieto- ja taitokeskittymä – Helsinki Myllypuron kampus -hanke 2023–2025

Artikkeli Kiitos yhteistyöstä TITAN-hankkeen aikana – hyvää uutta vuotta 2026 julkaistiin ensimmäisen kerran Rakennusalan tieto- ja taitokeskittymä.

Rakennusalan uudet biopohjaiset ja hiilinegatiiviset materiaaliratkaisut ottivat konkreettisen askeleen eteenpäin Metropoliassa, kun Ekotektin 3D-tulostettu demoseinä saapui Myllypuron kampukselle. Rakenne vastaanotettiin ja tarkastettiin ensin Rakennustekniikan laboratoriossa, ja se siirretään seuraavaksi Betonilaboratorioon opetuksen, esittelyiden ja materiaaliteknologian kehittämisen käyttöön. Seinä tuotiin suoraan SLUSHissa järjestetystä Recotech 2025 -näyttelytapahtumasta.

Kuvassa lehtori Simo Hoikkala Metropolian Kiinteistöalan kestävän kehityksen tiimistä ja Ekotekt Ab:n toimitusjohtaja Abhishek Kumar 3D-tulostetun demoseinän kanssa Metropolian Rakennustekniikan laboratoriossa. Kuva: Lars Miikki.

Kohti hiilinegatiivista rakentamista

Rakenteessa hyödynnetyt kiertomateriaalit tekevät kokonaisuudesta hiilinegatiivisen. Hamppubetonirakenne sitoo hiiltä koko elinkaarensa ajan, ja materiaalivalinnat vähentävät päästöjä enemmän kuin tuotanto niitä aiheuttaa. Rakenteen keveys pienentää samalla perustusten tarvetta, mikä vähentää sekä kustannuksia että ympäristökuormitusta.

Demonäytteen matka ja käyttökohteet

Demoseinässä yhdistyvät 3D-tulostetut betonirivat, hamppubetoni ja kalkkilaasti. Betonirivat voidaan valmistaa täysin projektikohtaisiksi, kantaviksi ja tarkaksi muotoilluiksi elementeiksi, mikä vähentää betonin ja teräksen tarvetta jopa 70 prosenttia. Hamppubetonin luonnostaan korkea lämmöneristyskyky parantaa energiatehokkuutta ja muodostaa hengittävän rakenneratkaisun, joka soveltuu sekä pilotointeihin että pitkäjänteiseen vähähiilisen rakentamisen kehittämiseen.

Seinä toimii jatkossa Metropolian Betonilaboratoriossa alustana opetukselle, demonstraatioille ja materiaaliteknologian kokeiluille, vahvistaen Myllypuron kampuksen roolia uuden rakentamisen ratkaisujen testialustana.

Ekotekt yrityksenä – kansainvälistä näkyvyyttä

Ekotekt on saanut viime kuukausina merkittävää kansainvälistä näkyvyyttä. Yritys valittiin PropTech Startup Europe Realty Awards 2024 -kilpailun Top 13 -voittajiin, voitti Construction-kategorian Clean Future Accelerator -ohjelmassa ja vastaanotti Construction and Design -palkinnon Expo Real Impact Awards 2024 -tapahtumassa. Ekotekt on lisäksi ehdolla Nordic PropTech Awards 2026 -kilpailussa ConTech-kategoriassa.

Ekotekt Ab kuuluu Rakennusalan tieto- ja taitokeskittymä TITAN -hankkeessa rakennettuun yhteistyöverkostoon. Hanke toteutettiin Metropolian, Aalto-yliopiston ja Stadin AO:n yhteistyönä vuosina 2023–2025 Helsingin kaupungin innovaatiorahaston tuella.

Lisätietoja Ekotektista: https://www.ekotekt.com/

Ekotekt’s 3D-Printed Demonstration Wall Arrives in Myllypuro from SLUSH

Arrival of a New Bio-Based Material in Myllypuro

Carbon-negative and bio-based material solutions took a concrete step forward today in Myllypuro: Ekotekt’s 3D-printed demonstration wall has now arrived at Metropolia’s Myllypuro Campus. The structure was first received and inspected in the Construction Technology Laboratory, after which it will be transferred to the Concrete Laboratory for demonstration and educational use. The wall was delivered directly from the Recotech 2025 showcase event that was part of SLUSH.

In the photo on the left is Simo Hoikkala, Senior Lecturer in the Sustainable Development in Real Estate team at Metropolia, and on the right Abhishek Kumar, CEO of Ekotekt Ab, standing with the 3D-printed demonstration wall in Metropolia University of Applied Sciences’ Construction Technology Laboratory. Photo: Lars Miikki.

Towards Carbon-Negative Construction

The recycled materials used in the structure make the overall solution carbon-negative. The hempcrete core sequesters carbon throughout its entire life cycle, and the material choices reduce emissions more than their production generates. The lightweight design also reduces the need for heavy foundations, lowering both costs and environmental impact.

Journey and Uses of the Demonstration Panel

The wall combines 3D-printed concrete ribs, hempcrete and lime plaster, offering an example of how digital fabrication and natural materials can be integrated in new ways. The concrete ribs can be shaped into project-specific load-bearing and precise elements, reducing the need for concrete and steel by up to 70 percent. Hempcrete’s natural insulation capacity makes the wall highly energy-efficient and breathable, providing a strong model for studying low-carbon and carbon-sequestering building solutions.

The wall will be used in Metropolia’s Concrete Laboratory as a platform for teaching, demonstrations and material technology development, strengthening the role of the Myllypuro Campus as a testbed for new construction solutions.

Ekotekt as a Company – Growing International Visibility

Ekotekt has recently received several international recognitions. The company was selected among the Top 13 winners of the PropTech Startup Europe Realty Awards 2024, won the Construction Category in the Clean Future Accelerator Programme, and received the Construction and Design award at the Expo Real Impact Awards 2024. Ekotekt is also nominated in the ConTech category of the Nordic PropTech Awards 2026.

Ekotekt Ab is part of the collaboration network built through TITAN – the Future Construction Hub project. The project was carried out jointly by Metropolia University of Applied Sciences, Aalto University and Stadin AO from 2023 to 2025 with support from the Helsinki Innovation Fund.

More information about Ekotekt: https://www.ekotekt.com/

Artikkeli Ekotektin 3D-tulostettu demoseinä saapui Myllypuroon SLUSHista julkaistiin ensimmäisen kerran Rakennusalan tieto- ja taitokeskittymä.

Kirjoittaja
Minna Pauliina Kataja

Miten voisi toimia älykäs koti, joka tukee asukkaan hyvinvointia?

Asumisesta ja huoneistoista kertyy paljon erilaista dataa. Kun erilaista tietoa rakennuksista ja asumisympäristöstä yhdistetään, saadaan käyttöön massiivinen datajoukko, joka voidaan valjastaa tukemaan ihmisen hyvinvointia.

Esimerkiksi pelkästään veden kulutusta mittaamalla on mahdollista päätellä monia asioita. Poikkeamat mittauksissa voivat kertoa muutoksista asukkaan käyttäytymisessä: Lisääntynyt vedenkulutus vessassa voi kertoa tihentyneistä WC-käynneistä, joiden syynä voi olla esimerkiksi virtsatieinfektio. Suihkuveden käytön väheneminen voi olla seuraus muutoksesta hygienian hoidossa. Yksittäisen vesipisteen käyttöä voi tutkia esimerkiksi älykkäillä hanoilla. Hiilidioksidiantureista taas voi päätellä, missä huoneissa ihminen viettää aikaa. Jos hän ei esimerkiksi käy keittiössä, herää kysymys, onko ruokahalu heikentynyt tai onko ruoanlaitossa tai syömisessä ongelmia.

Älykkäitä koteja koskevassa visiossa erilaiset herätteet ja muu laitteista tuleva tieto auttavat tekoälyn avulla ihmistä ennakoimaan omaa toimintakykyä ja terveyttä.

Aiheesta on valmistunut Metropolia Ammattikorkeakoulun tuottama raportti ”Kodin digitaalinen muuntojoustavuus kestävän hyvinvoinnin edistäjänä”. Mukana tutkimuksessa olivat lisäksi Skanska, Benete ja Stek ry, sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus. Raportissa pohditaan älykkään asumisen mahdollisuuksia ja toteutuskeinoja. Iso kysymys on, miten tällaisia rakennushankkeita voidaan viedä eteenpäin, lisätä osaamista ja hallita datan käyttöä.

Älykkäiden kotien suunnittelu edellyttääkin laajaa yhteissuunnittelua, jossa mukana on rakennusalan, sosiaali- ja terveysalan sekä ikäteknologian ja terveysteknologian ammattilaisia. Lisäksi tarvitaan sovelluksia ja laitteita valmistavia yrityksiä. Valmistunut raportti on ensiaskel laajemman yhteistyön miettimiseksi.

Poikkeamien tunnistamiseksi voidaan käyttää tekoälyä

Lähes kaikki tieto on jo olemassa älykkäiden kotien kehittämiseksi.

– Olennaista on hyödyntää tietoa ja hallita sitä niin, että kodit saataisiin tukemaan ihmisen terveyttä ja turvallisuutta, Metropolian teknologiapäällikkö Harri Hahkala sanoo.

Hänen mukaansa älykkään kodin suunnittelun pitäisi lähteä liikkeelle mahdollisimman aikaisin ja heti alussa pitäisi määrittää ne rajapinnat, joista dataa halutaan saada. Tavoite on integroitu suunnittelumalli, jossa kaikki työskentelevät yhteisen tavoitteen eteen.

Hahkala johtaa Metropolian älykotien testausalustaa SmartLabia ja hän on pohtinut, miten rakentaminen ja terveys voisivat tukea toisiaan.

– Projektimme ahaa-elämys oli se, että tietomalleja pitää kehittää niin, että rakennus todella toimisi aktiivisesti. Kun esimerkiksi sensori asennetaan, pitäisi sen tuottaman datan käyttötarkoitus miettiä niin, mitä kaikkea se voi palvella. Tällä tavalla täytyy miettiä kaikkea dataa, jota rakennus tuottaa, että se toimii aktiivisena ja hyvinvointia ylläpitävänä rakennuksena. Lisäksi täytyy suunnitella, mitä tapahtuu, jos ilmenee poikkeamia, Hahkala sanoo.

Poikkeamien tunnistamisessa on mahdollista käyttää tekoälyä. Se voi havaita laajasta datasta ja ihmisen käyttäytymisestä, milloin asunnossa tapahtuu jotakin tavallisesta poikkeavaa, johon pitäisi reagoida ja tehdä hälytyksiä esimerkiksi läheisille tai terveydenhuollon ammattilaisille.

Datalla voi tukea ihmisen asumista kotonaan pidempään

Ikääntyneiden asunnoissa on jo käytetty asuntoihin asennettavaa sensoriteknologiaa, jonka avulla saadaan tietoa asukkaan toimintakyvyn muutoksista.

Esimerkiksi Benete Oy:n BeneCare-palvelulla asunnosta kerätään tietoa ja analysoidaan muutoksia esimerkiksi unessa, hygieniassa ja ruuanvalmistuksessa. Rakennuksista voidaan mitata paljon muitakin toimintakykyä kuvaavia asioita kuten veden ja energian kulutusta.

– Rakennusautomaation avulla voitaisiin saada kaikki rakennuksen tuottama data tukemaan ihmisen hyvinvointia, jolloin tätä tietoa ei tarvitsisi kerätä erikseen asennettavilla sensoreilla, sanoo Benete Oy:n toimitusjohtaja Kari Bäckman.

Kun sensoreista saatavaa dataa analysoidaan, voidaan tunnistaa esimerkiksi asukkaan vapaa-ajan, levon ja tuottavan toiminnan rytmiä sekä siinä tapahtumia poikkeamia.

– Ideana on, että ihmiset pystyisivät ilman hoivapalveluita elämään omassa kodissaan mahdollisimman pitkään niin, että asunto itse edistäisi terveyttä ja toimintakykyisyyttä. Ajattelen niin, että asunto ei vain tue ihmisen hyvinvointia, vaan haastaa hänen elämäänsä ja tekee mahdolliseksi sen, että ihminen asuu teknologian avulla kodissaan vaikka viisi vuotta pidempään. Asunnon tulee tukea asukasta, mutta voisi toisaalta myös haastaa niin, että asukas pysyisi paremmassa kunnossa, Bäckman sanoo.

Sensoriteknologialla voidaan havaita poikkeamia ikääntyneiden toiminnassa.

– Koska me emme ole terveydenhuollon organisaatio, emmekä lääkinnällinen laite, voimme vain ilmoittaa asukkaan toimintakyvyn muutoksesta. Analysoidun tiedon avulla hoiva-alan ammattilaiset voivat reagoida nopeammin ja selvittää kattavammin, mistä asukkaan toiminnan muutos johtuu, Bäckman sanoo

– Vapaasti visioiden voisi sanoa, että kun datan määrä kasvaa ja tarkentuu, ei ole mahdotonta, että voisimme tekoälyn avulla suuresta datamassasta selvittää ongelman syyn ja tehdä hoitosuosituksen, mutta silloin palvelumme olisi lääkinnällinen laite. Jos tulevaisuudessa rakennusautomaation avulla asunnosta saadaan tällaista dataa suoraan ja tiedon analysoinnin avulla ohjattaisiin rakennusautomaatiota suorittamaan erilaisia toimenpiteitä asunnossa ihmisen toiminnan edistämiseksi, olisi asunto mahdollisesti jopa itse lääkinnällinen laite, mikä on aika villi ajatus, Bäckman sanoo.

Rakennusautomaatio luo perustan

Skanskan kehityspäällikkö Tuomas Koivula on tuonut tutkimusprojektiin mukaan rakennusliikkeen näkökulmaa. Projektissa on voitu vapaasti visioida tulevaa ja ottaa etunojaa verrattuna tyypilliseen rakennusprojektiin, joka kestää vuosia suunnittelusta toteutukseen. Hänen mukaansa rakennukset voivat tukea asumista tulevaisuudessa paljon ja tuoda siihen tavallaan taustatukea.

– Toimialat ylittävässä näkökulmassa ja projektissa nähdään hyvin se, missä kohdissa syntyy hyödyntämätöntä potentiaalia. Tutkimusprojektissa lähestymme asiaa hyvin eri suunnista, ja tärkeintä on miettiä tarvetta ja teknologiaa. Kaikkea ei tarvitse mitata uudestaan. Kun rakennuksissa mitataan esimerkiksi hiilidioksidia, kertoo se, onko ihminen paikalla. Yhdellä tiedolla voi olla monta tarkoitusta. Kun olemme ratkaisseet pienelle osalle väestöä jonkin asian, tuo se ratkaisuja myös isompaan kuvaan, Koivula sanoo.

Koivulan mielestä hyvinvoinnin edistäminen voi tulevaisuudessa koskea kaikenlaista asumista.

– Jokaiseen asuntoon voisi tulla edistyksellisempää rakennus- tai huoneistoautomaatiota, mutta se vaatii operaattorin, joka pysty ajattelemaan dataa paljon laajemmin kuin rakennuksen näkökulmasta. On mahdollista luoda rakennusautomaation alusta niin, että tieto liikkuu ja siihen voi lisätä asioita. Näin syntyy rajapinta, jossa pääsemme luomaan ekosysteemin ja siihen voidaan kytkeä mukaan esimerkiksi kodinkoneita. Kun rakennukseen on tehty tietyt valmiudet, ne pysyvät, mutta tietovirtoihin ja datapisteisiin voi tehdä muutoksia, Koivula sanoo.

Skanskassa halutaan seurata tiiviisti älykkäiden kotien suunnittelun kehittymistä.

– Kaikissa kohteissamme on huoneistoautomaatio ja meidän pitää olla selvillä siitä, mihin esimerkiksi ovipuhelinjärjestelmät ja lukitukset ovat kehittymässä. Meidän täytyy tehdä yhteistyötä kaikkien toimittajien kanssa ja miettiä, miten saamme luotua lisäarvoa asiakkaalle rakennuksen koko elinkaaren aikana. Ei saisi jäädä sellaiseen tilanteeseen, että asunto ei enää joustakaan vaan koko ajan pitää peilata näitä asioita ja sitä, mitä rakennamme fyysisesti ja mitä voimme tuottaa digitaalisten palveluiden kautta, suunnittelupäällikkö Julia Pettersson Hakava Skanskasta sanoo.

Tietomallinnuksen osaamista tarvitaan lisää

Älykkäiden kotien eteenpäin vieminen vaatisi Tuomas Koivulan mukaan uudenlaista yhteistyötä rakennuksen eri osien tietomallinnuksessa. Hänen mielestään isossa kuvassa puuttuva palanen on juuri lisätä tietomallinnuksen osaamista rakennusautomaatioon ja yhdistää se saumattomasti muihin osiin kuten sähkö- ja LVI-suunnitteluun.

– Automaatiota ei mallinneta samalla tavalla kuin monia muita asioita rakentamisessa. Sellaista tietomallia, josta IT-asiantuntijat puhuvat, ei ole olemassa. Kun ymmärretään, miten tieto rakennukseen sijoitetusta sensorista kytkeytyy ihmisen toimintaan, voidaan mallintaa koko rakennuksen hermosto ja ymmärtää, mitkä kaikki asiat ovat yhteydessä toisiinsa. Tämä vaatii kuitenkin todella hyvää toimialat ylittävää visiota ja elinkaariajattelua, Koivula sanoo

Hahkala on raportissa kuvannut tällaista rakennuksen hermostoa, jossa yhdistellään erilaisia tietomalleja, mm. rakennussuunnittelussa käytettävä tietomalli Industry Foundation Classes (IFC) voidaan yhdistää Kansainväliseen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitukseen (International Classification of Functioning, Disability and Health (ICF).

IFC on avoin ja standardoitu tiedonsiirtoformaatti, jota käytetään rakennusalan eri toimijoiden ja ohjelmistojen väliseen tietomallipohjaiseen yhteistyöhön.

– IFC määrittelee sitä, minkälainen rakennus on ja minkälaisia huoneita siellä on sekä LVI:n ym.. Tämä malli on mahdollista yhdistää ICF-luokitukseen, jonka avulla voidaan luokitella asukkaan toimintakykyä ja sen rajoituksia sekä tunnistaa sitä rajoittavia ja mahdollistavia ympäristötekijöitä. Algoritmin avulla voidaan rakentaa hälytyksiä toimintakyvyssä tapahtuneiden muutosten tunnistamiseksi esimerkiksi veden kulutuksen poikkeamista, Hahkala kuvaa.

Lisää dataa saadaan tulevaisuudessa myös kodinkoneista. Osassa kodinkoneista on jo rajapinta, jonka avulla ne lähettävät standardoitua dataa itsestään.

– Viiden vuoden sisällä IoT-data lisääntyy valtavasti, kun ihmiset ostavat älykkäitä kodinkoneita ja elektroniikkaa. Ne mahdollistavat aivan valtavan tiedon keruun. Mielenkiintoista on se, miten nopeasti tämä data saadaan liitettyä mukaan. Data alkaa olla myös avointa, sillä esimerkiksi Bosch on julkaissut sivuillaan, minkälaista ontologiaa niiden kodinkoneet käyttävät. Tämä on huima muutos tulevaisuudessa. Siksi rakennusten pitäisi päästä mukaan samaan vauhtiin datansa kertomisessa, Bäckman sanoo.

Mahdollista hyödyntää toimintakyvyn analyysiä

Metropolia on tuonut tutkimukseen asukkaan toimintakyvyn ja arkielämän näkökulman. Metropolia on julkaissut Tuttunet-fi:ssä yli 400 arkitarinaa, joista suurin osa on kerätty ikäihmisiltä. Yksi niistä analysoitiin ICF-luokittelua hyödyntäen, jotta yhteyksiä IFC:hen voitaisiin ryhtyä rakentamaan. Näistä tarinoista voidaan tuoda ideoita muuntojoustavien asuntojen yhteiskehittämiseen.

– ICF-luokittelua hyödyntäen, voidaan asukkaan arkitarinasta tunnistaa heikentymiä tai vahvuuksia. Lisäksi sen avulla voidaan tunnistaa toimintakykyisyyttä rajoittavat ja edistävät ympäristötekijät. Ympäristötekijöiden kautta toimintakykyisyyteen liittyvää tietoa voidaan yhdistää rakentamisessa hyödynnettyyn IFC-tietomalliin, sanoo Toini Palo, Metropoliassa työskentelevä toimintaterapian yliopettaja ja tutkija.

ICF-luokittelun avulla projektissa tunnistettiin tekijöitä, joita pitäisi huomioida muuntojoustokohteita suunniteltaessa. Palon mukaan jatkotutkimuksessa on olennaista etsiä keinoja siihen, miten voidaan yhdistää ihmisen asumiseen toimintakyvyn luokittelu ja rakennusautomaatio ihmisen hyvinvoinnin edistämiseksi.

– Tällaista analyysiä tarvitsemme vielä lisää, ja uskomme, että tästä mallinnuksesta tulevaisuudessa vielä puhutaan, sillä se tarjoaa monia käytännön mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja, sanoo Palo.

Voi syntyä uusia palvelumalleja

Jos dataa eri ikäisten ihmisten asumisesta kerätään systemaattisesti ja riittävästi eri aikoina eri kaupunginosissa ja maissa, voidaan tekoäly kouluttaa työstämään tietomassaa ja tuottamaan analyyseja erilaisten ympäristötekijöiden vaikutuksesta ihmisten elämään. Dataa kerätään jo nyt täysin anonyyminä, joten sitä käsitellään tietoturvallisesti

– Voidaan laatia erilaisia suuria käyttäytymismalleja (Large Behavior Models, LBM) ja analysoida minkälaiset interventiot näille ihmisille ovat olleet hyviä ja siten edistää jatkossa ihmisten terveyttä ja toimintakykyä näiden avulla, sanoo Kari Bäckman.

Data mahdollistaa myös täysin uusia palvelumalleja hoivaan, ja sen pohjalta voi syntyä uusia keksintöjä.

– Datan avulla saattaa olla mahdollista suunnitella uudenlaisia toimenkuvia esimerkiksi hoiva-avustajalle ikääntyneen mielekkään asumisen mahdollistamiseksi kotona, Bäckman visioi.

Terveydenhuollon ammattilaisista on tulevaisuudessa pulaa ja ikäihmisten määrä yhteiskunnassa kasvaa.

– Tässä on sellainen yhtälö, johon tarvitaan myös kotien älykkyyden lisäämistä, Toini Palo pohtii.

Palo sanoo, että Metropoliassa halutaan viedä älykkäiden kotien tutkimusta eteenpäin ja saada mukaan myös kansainvälisiä yrityksiä.

Yhteenveto visiosta

Tulevaisuuden koti on:

• digitaalisesti muuntojoustava ja älykäs
• toimintakykyä tukeva, ei rajoittava
• integroitu osa hoivajärjestelmää
• osallistavasti suunniteltu ja yksilölähtöinen
• turvallinen, mutta ei valvova vaan kumppanuuteen perustuva
• datan, tekoälyn ja rakennusautomaation saumaton kokonaisuus
• Tämä visio mahdollistaa pitkäaikaisen, turvallisen ja merkityksellisen asumisen omassa kodissa – myös ikääntyessä tai toimintakyvyn heikentyessä.

Lähde: Kodin digitaalinen muuntojoustavuus kestävän hyvinvoinnin edistäjänä, loppuraportti, 2024

Kirjoittajat: Kari Bäckman, Harri Hahkala, Toini Palo (Toini Harra), Anna Kaipainen, Aarne Klemetti, Tuomas Koivula ja Seppo Törmä, toim. Toim. Ellamari Koutonen. Hankkeen on rahoittanut Stek ry.

kuva: Shutterstock

Artikkeli Visio tulevaisuuden kodeista: Älykkäät rakennukset tukevat asukkaiden hyvinvointia julkaistiin ensimmäisen kerran Rakennusalan tieto- ja taitokeskittymä.

Pictue

Pictue tekee rakennustyömaan dokumentoinnista helppoa ja nopeaa. Pictue on rakennusalan ja kenttätyön dokumentoinnin nykyaikainen apuväline, joka yhdistää automaation, helppokäyttöisyyden ja reaaliaikaisuuden. Kuvien ottaminen, tallennus, hallinta ja jakaminen tapahtuvat nopeasti ja luotettavasti, työmaan luonnollisena osana — ei erillisenä tehtävänä.

Jos Pictue esittelyvideo ei näy, voit katsoa sen Youtubesta (avautuu uuteen ikkunaan)

Fynd Reality

Fynd Reality -yritys, joka hyödyntää virtuaalitodellisuutta (VR) ja lisättyä todellisuutta (AR) luodakseen immersiivisiä koulutusympäristöjä eri alojen ammattilaisille. Fynd CORE on Fynd Realityn kehittämä digitaalinen oppimis- ja yhteistyöalusta. Se yhdistää virtuaalitodellisuuden, lisätyn todellisuuden sekä mobiili- ja tietokonesovellukset yhdeksi kokonaisuudeksi. Sen avulla organisaatiot voivat luoda helposti omia, interaktiivisia harjoitus- ja koulutusympäristöjä esimerkiksi työmaiden turvallisuuteen, asiakaspalveluun tai uusien tilojen suunnitteluun liittyen.

Jos Fynd Reality esittelyvideo ei näy, voit katsoa sen Youtubesta (avautuu uuteen ikkunaan).

MobileKey.IO

Mobilekey.io on teknologiayritys, joka kehittää ratkaisuja digitaaliseen avaintenhallintaan. Sen palveluiden avulla fyysiset avaimet voidaan korvata mobiilisovelluksilla, mikä parantaa turvallisuutta ja helpottaa pääsyn hallintaa esimerkiksi toimistoihin, työtiloihin tai tapahtumiin.

Jos Mobilekey.io esittelyvideo ei näy, voit katsoa sen Youtubesta (avautuu uuteen ikkunaan).

Parallel Universe

Parallel Universe on innovatiivinen startup, joka keskittyy virtuaalitodellisuuden (VR) ja lisätyn todellisuuden (AR) hyödyntämiseen uusilla tavoilla. Yritys kehittää immersiivisiä ympäristöjä, joissa käyttäjät voivat kokea uusia elämyksiä, oppia ja tehdä yhteistyötä digitaalisessa ympäristössä. Tavoitteena on tuoda yhteen fyysinen ja digitaalinen maailma.

Jos Parallel Universe esittelyvideo ei näy, voit katsoa sen Youtubesta (avautuu uuteen ikkunaan).

Preloved Coffee

Preloved Coffee on kestävyyttä ja kiertotaloutta korostava yritys, joka hyödyntää kahvinpurut uudella tavalla. Se kerää kahviloista ja yrityksiltä käytettyjä kahvinporoja ja jalostaa niistä tuotteita, kuten kosmetiikkaa ja ravinteita. Yritys haluaa vähentää jätettä ja luoda uusia ympäristöystävällisiä ratkaisuja jokapäiväiseen elämään.

Jos Preloved Coffee esittelyvideo ei näy, voit katsoa sen Youtubesta (avautuu uuteen ikkunaan).

Riesa

Riesa on suomalainen palvelumuotoilutoimisto, joka keskittyy esteettömyyteen ja yhdenvertaisuuteen. Yritys tarjoaa muun muassa Esteettömyysindeksi-työkalun, tapahtumien ja ympäristöjen saavutettavuuskartoituksia sekä koulutuksia, joiden avulla organisaatiot voivat luoda kaikille avoimempia ja toimivampia ratkaisuja.

Jos Riesan esittelyvideo ei näy, voit katsoa sen Youtubesta (avautuu uuteen ikkunaan).

Artikkeli Sidosryhmät valokeilassa: Yritystarinoita Rakennusalan tieto- ja taitokeskittymän verkostosta julkaistiin ensimmäisen kerran Rakennusalan tieto- ja taitokeskittymä.

Artikkeli Myllypuron terveys-​ ja hyvinvointikeskuksen vieressä valmistellaan rakentamista – keskus palvelee normaalisti julkaistiin ensimmäisen kerran Rakennusalan tieto- ja taitokeskittymä.

Listassa on mukana yli 150 toimijaa eri puolilta Suomea – kiihdyttämöitä, hubeja, yhteisöjä, sijoittajia ja muita ekosysteemin rakentajia. Kyseessä on arvokas työkalu kaikille, jotka etsivät yhteistyökumppaneita, kehitysalustoja tai uusia yhteyksiä.

🔍 Kutsumme nyt koko verkostomme tutustumaan listaan ja tarkistamaan, onko kaikki oleellinen mukana.
Jos huomaat puutteita tai haluat ehdottaa lisäyksiä, voit toimittaa ne suoraan listan kokoajalle: toni.pienonen@crazytown.fi

Kiitos Crazy Town ja Toni hienosta työstä!
Avoimesti ja yhteisöllisesti päivitettävät koonnit ovat tärkeä askel kohti läpinäkyvämpää ja paremmin verkottunutta suomalaista innovaatioekosysteemiä.

** In English **
Check this out: 150+ Finnish startup ecosystem players listed in one place – and you can help expand it!

Crazy Town, a valued member of the TITAN collaboration network, is actively contributing to a more visible and connected innovation ecosystem in Finland. Partner at the company Toni Pienonen has compiled and published an openly accessible list of key players in the Finnish startup ecosystem:
👉 Finnish Startup Ecosystem | Notion

The list features over 150 organizations from across the country – including incubators, hubs, communities, investors, and other ecosystem enablers. It’s a valuable tool for anyone looking for collaboration opportunities, development platforms, or new connections.

🔍 We now invite our network to take a look and check whether all relevant actors are included.
If you notice something missing or would like to suggest additions, feel free to contact the curator directly: toni.pienonen@crazytown.fi

Big thanks to Crazy Town and Toni for this excellent work!
Open and collaboratively updated resources like this are an important step toward a more transparent and better-connected innovation ecosystem in Finland.

Artikkeli Tsekkaa: yli 150 suomalaisen startup-ekosysteemin toimijan lista koottuna yhteen paikkaan – ja täydennä tarvittaessa! julkaistiin ensimmäisen kerran Rakennusalan tieto- ja taitokeskittymä.

Yleisö täynnä asiantuntijoita – ja innostusta

Työpajan osallistujat koostuivat akateemisista asiantuntijoista ympäri Eurooppaa: professoreita, tutkijoita ja opettajia, joiden odotettiin suhtautuvan uudenlaiseen formaattiin kriittisesti. Yllätykseksi vastaanotto olikin lämmin, utelias ja innostunut.

”Tuntui kuin olisi astunut lavalle rekvisiitan kanssa, joka pysyy koossa vain teipillä ja narulla – toivoen, että kaikki toimii,” Sindonen kertoi jälkikäteen. ”Ja kaikki toimi. Vielä enemmän: osallistujat olivat täysin mukana ja kiinnostuneita. Se oli todella inspiroivaa.”

Katso kooste työpajasta: Workshop-video YouTubessa

Käytännön oppimista digitaalisilla kaksosilla

Työpajassa esiteltiin myös sen keskeinen pedagoginen ajatus: miten digitaaliset kaksoset voivat muuttaa oppimista. Jokainen laite, työkalu tai käytännön tehtävä voidaan mallintaa vuorovaikutteiseksi, toistettavaksi VR-kokemukseksi – ei pelkäksi dokumentaatioksi, vaan todelliseksi oppimisympäristöksi.

Yksi osallistujista kiteytti kokemuksen näin:

”Tämä on todella inspiroiva visio. Teette VR:stä saavutettavaa myös ei-teknisille käyttäjille – se voi todella demokratisoida opetuksen innovaatiot.”

Eurooppalaista yhteistyötä rakentamassa

Työpaja ei jäänyt pelkäksi kertaluonteiseksi tapahtumaksi. Se käynnisti konkreettisia keskusteluja jatkokehityksestä viiden eurooppalaisen yliopiston kanssa. Yhteistyön tavoitteena on laajentaa konseptia edelleen, erityisesti VR Copilot -kurssin kautta.

Erityiskiitokset kuuluvat työpajan mahdollistaneille:
• Eunice Moono, valmistelun tuki ja neuvot
• Työryhmä: Ivan Kutserenko, Nikita Rego ja Boris Kovalev
• Lars Miikki ja TITAN – Future Construction Hub
• Metropolian kiinteistö- ja rakennusalan osaamisalue

Artikkeli U!REKA Connects 2025: Immersiivinen työpaja toi virtuaalitodellisuuden osaksi oppimista julkaistiin ensimmäisen kerran Rakennusalan tieto- ja taitokeskittymä.

Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Aalto-yliopiston välinen ristiinopiskelusopimus on allekirjoitettu 6.5.2025 osana TITAN-hankkeen edistämää yhteistyötä. Sopimus mahdollistaa opiskelijoille opinto-oikeuden yksittäisille kursseille toisen korkeakoulun tarjonnasta maanmittauksen ja geoinformatiikan alalla.

Ensimmäisessä vaiheessa tarjonnassa ovat seuraavat opintojaksot, jotka löytyvät osapuolten opintotietojärjestelmistä:

Artikkeli Ensimmäinen ristiinopiskelusopimus Metropolian ja Aalto-yliopiston välillä – TITAN-hanke antoi kipinän yhteistyölle julkaistiin ensimmäisen kerran Rakennusalan tieto- ja taitokeskittymä.